Teknisen viestinnän erikoistumisohjelma

Ajankohtaista

Viimeisin muutos
8.9.2009
Tytti Suojanen

Laadunvarmistus

Erikoistumisohjelman profiili ja asema

Teknisen viestinnän erikoistumisohjelma on Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opintokokonaisuus, joka perehdyttää teknisen viestinnän tieteellisiin ja ammatillisiin erityispiirteisiin, kehityslinjoihin ja trendeihin. Teknisellä viestinnällä tarkoitetaan prosessia, jossa luodaan, suunnitellaan ja välitetään teknistä informaatiota erilaisille kohderyhmille. Sen tavoitteena on ohjata ja kuvailla tieteellisiä tai teollisia prosesseja ja mekanismeja.

Erikoistumisohjelma on jo kymmenen vuotta täyttänyt niin Tampereen yliopiston kuin koko maan mittakaavassa tarpeellista koulutustehtävää. Teknisen viestinnän koulutusta on tarjolla kolmessa Suomen tiedeyliopistossa, ja maisteriopintoihin sijoittuvana, teknisen viestinnän ydinsisältöihin keskittyvänä erikoistumisvaihtoehtona ohjelma on ainutlaatuinen. Erikoistumisohjelma on hyvä esimerkki yliopiston kolmannesta tehtävästä, sillä alusta asti (v. 1997) ohjelma on toteutettu yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja se on tuottanut asiantuntevia kieliammattilaisia yritysten tarpeisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös ollut teknisen viestinnän tutkimuksen kehittäminen yhteistyössä Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen eri pääaineiden kanssa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi ohjelman vahvuuksia ovat ajan hermolla oleminen niin opetussisällöissä kuin -menetelmissä, yksilöllisyys sekä muuntautumiskykyisyys.

Seuraavassa kuvaillaan erikoistumisohjelmassa käytössä olevia laadunvarmistuksen keinoja, joiden tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ohjelman opetusta, tutkimusta ja hallinnollista toimivuutta.

Opetus

Ohjelmaan otetaan 20 opiskelijaa joka toinen vuosi erillisessä haussa. Sillä varmistetaan, että opiskelijat ovat opinnoissaan oikeassa vaiheessa, että he ovat tietoisia ohjelman profiilista ja pääsisällöistä ja että he ovat valmiita sitoutumaan. Hausta järjestetään erillinen tiedotustilaisuus ja hakulomaketta muokataan tarpeen mukaan esimerkiksi kun opetussuunnitelmassa tapahtuu muutoksia.
Ohjelman alussa kukin opiskelija tekee HOPSin, josta keskustellaan yksilöohjauksessa ja jota päivitetään, mikäli opiskelija jatkaa ohjelman toiselle vuodelle.
Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa ja sitä tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa: kurssien yhteydessä käydään yritysvieraiden kanssa keskusteluja kurssien sisällöistä, ja opetussuunnitelmia uusittaessa opetussuunnitelmaehdotukset lähtevät valikoiduille yrityselämän edustajille lausuntokierrokselle. Eri kurssien sisältöjen sekä niillä käytettävän opetusmenetelmäpaletin koordinointi ovat aina ajankohtaisia kehittämiskohteita. Kurssiyhteistyötä tehdään myös tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kanssa.
Opetuksen ja erikoistumisohjelman järjestelyiden arvioinnissa käytetään eri menetelmiä, joista ensisijaisia ovat yhteiset palautekeskustelut ja kirjallinen palautelomake. Yhteiset palautekeskustelut ovat yleensä informaaleja tilaisuuksia, joissa keskustellaan ohjelmasta, sen kursseista, järjestelyistä ja esimerkiksi työelämään siirtymisestä hyvinkin laajasti. Kirjallisen palautelomakkeen opiskelijat täyttävät verkossa. Palautekeskusteluiden ja lomakevastausten pohjalta kirjoitetaan raportti, jossa esitetään mahdollisia parannusehdotuksia. Raportti on luettavissa ohjelman verkkosivuilla.

Näiden lisäksi erikoistumisohjelman työharjoittelusta tehdään erillinen raportti, jossa opiskelijat mm. pohtivat ohjelman antia työelämäkokemuksen kannalta, omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä työnantajaltaan saamaansa palautetta eli välillisesti raportti toimii myös työnantajapalautteena. Lisäksi raporteissa pyydetään esittämään mahdollisia parannusehdotuksia, jotka otetaan huomioon opetussuunnitelmatyössä.
Yksittäisillä kursseilla palautetta kerätään ja annetaan myös moninaisin menetelmin, esimerkiksi yksilötutoriaaleilla, ryhmäopponoinnilla sekä suullisella ja kirjallisella palautteella esityksistä ja kurssitöistä.
Ohjelmassa kiinnitetään huomiota asiantuntevien yrityskouluttajien rekrytointiin ja pyritään käyttämään vuosien varrella koottua luottokouluttajien joukkoa.
Erikoistumisohjelmasta vastaava opettaja osallistuu käännöstieteen englannin oppiainekokouksiin, käännöstieteen yksikön kokouksiin ja kaikkiin muihin oppiaineiden vastuuhenkilöille tarkoitettuihin kokouksiin. Koska teknisessä viestinnässä on vain yksi virka, haasteena on ajan jakaminen ja pitkäaikainen suunnitelmallisuus opetuksellisten, tutkimuksellisten ja hallinnollisten velvoitteiden ja mahdollisuuksien kesken.
Laitoksen pääaineiden kanssa tehdään yhteistyötä liittyen esimerkiksi ohjelman sisältöön ja sen sijoittumiseen tutkinnossa.
Erikoistumisohjelmasta vastaava opettaja ylläpitää ammattitaitoaan kouluttautumalla (yliopistopedagogiikka, kurssit ja konferenssit).
Ohjelma tekee yhteistyötä Suomen tekniset dokumentoijat ry:n kanssa, esim. vuosittaisen seminaarin järjestelyissä mukana olo, ajankohtaisten EU- yms. projektien seuraaminen ja opiskelijatilaisuuksien järjestäminen.

Tutkimus

Tutkielmien ohjauksessa tehdään yhteistyötä laitoksen pääaineiden ohjaajien kanssa. Kahden ohjaajan mallilla varmistetaan monipuolinen asiantuntemus, moninäkökulmaisuus ja tehokas ohjaus.
Tutkielmaseminaarityöskentelyssä käytetään sosiodynaamista lähestymistapaa: jotta työskentely olisi mielekästä ja tutkielmat valmistuisivat seminaarin aikana, käytössä ovat mm. vertaisohjaus ja lappukommentointi. Opiskelijoiden kanssa tehdään myös työskentelysopimukset, joissa käydään läpi molemminpuoliset odotukset, vastuut ja velvollisuudet. Aiheesta lisää ks. teknisen viestinnän lehtorin yliopistopedagoginen kehittämishanke.
Teknisen viestinnän opinnäytetöistä on luotu tutkielmatietokanta, josta opiskelijat saavat keskitetysti ajantasaista tietoa alan tutkielmista.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Erikoistumisohjelma on kokonaisuudessaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Sen ylläpitämisessä käytetään neljää yritysyhteistyön muotoa: vierailevien luennoitsijoiden käyttö suurimmalla osalla kursseja, työharjoittelu, yrityskäynnit sekä yritysten tarpeisiin tehtävät tutkielmat.