Arkistoitu ilmoitus
PE 21.8.2009 12.00
Pitkän aikavälin kehityspolut vesihuollossa - tapauksena Suomi
Historiatieteen ja filosofian laitoksen tutkija, DI Riikka Rajalan vesihuoltoalaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston Festian Pienessä salissa 1 (Korkeakoulunkatu 8).
Vastaväittäjinä toimivat FT Henry Nygård (Åbo Akademi) ja professori Riku Vahala (Teknillinen korkeakoulu).
Lisätietoja:
Riikka Rajala, puh. 03 3551 4063, etunimi.sukunimi@uta.fi
Kuka päättää vesihuollon tulevaisuudesta?
Yhdyskuntien vesihuollossa eli vedenhankinnassa ja jätevesihuollossa tarvitaan lyhyen aikavälin päätöksenteon rinnalle pitkän aikavälin suunnittelua. Tätä suunnittelua tehtiin laajalti vesilaitosten perustamisvaiheessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Silloin asioita pohdittiin jopa vuosisadan päähän, mutta sen jälkeen pitemmän aikavälin suunnittelu on jäänyt vähemmälle. Muun muassa tästä syystä verkostoihin on kertynyt saneerausvelkaa ja vaarana on, että kaupungeissa tehdään päätöksiä, jotka eivät huomioi polkuriippuvuuksia – sitä, miten historiassa tehdyt valinnat sitovat ja rajoittavat tänä hetkenä ja tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä ja käytössä olevia vaihtoehtoja.
Diplomi-insinööri Riikka Rajalan väitöstutkimuksen mukaan historian ja polkuriippuvuuksien merkitystä tulisikin korostaa suunniteltaessa tulevaisuudenratkaisuja. Monilla paikkakunnilla on tehty laajempaa aluetason tarkastelua ja mietitty tarvetta yhdistää rajallisia resursseja yhteisen päämäärän, toimivan vesihuollon ja riittävien resurssien varmistamiseksi.
”Laitostoiminnassa ei välttämättä ehditä pohtia syvällisesti strategisia päätöksiä, vaikka se olisikin vesihuollon kannalta eduksi. Ehkä laitosten perimmäiset omistajat eli kuntalaiset toimivat liian passiivisesti vesihuollon suhteen”, Rajala pohtii ja kysyykin ”Miksi ollakaan aktiivisempi, kun hanasta tulee vaivattomasti hyvää vettä ja jätevesi valuu viemäriin?” Ennakoiva työ on siis pitkälti vesihuoltolaitoksien itsensä varassa.
Erityisesti murrosten, hallinnollisten muutosten ja kriisien aikana on olemassa selvä tarve pohtia vesihuollon pitkän aikavälin strategisia päätöksiä. Nämä pohdinnat on myös syytä tuoda julkiseen keskusteluun, päättäjien ja kuntalaisten tietoisuuteen.
”Suomessa kunnallisen vesihuollon historia on yli vuosisadan ikäinen ja vesilaitokset ovat kehittyneet vahvoiksi ja varsin itsenäisiksi toimijoiksi. Tämän positiivisen kehityspolun muuttaminen voi olla strategisesti epäviisasta”, painottaa Rajala.
