Arkistoitu ilmoitus
PE 12.11.2010 12.00
Perinnöllinen eturauhassyöpä Suomessa
LL Sanna Pakkasen syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen isossa luentosalissa, Teiskontie 35.
Profiling of High-risk Prostate Cancer Families in Finland (Perinnöllinen eturauhassyöpä Suomessa)
Vastaväittäjänä on dosentti Jukka-Pekka Mecklin (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Johanna Schleutker.
***
Sanna Pakkanen on syntynyt Järvenpäässä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Pakkasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1553, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8224-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1000, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8225-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Sanna Pakkanen, puh. 050 567 9353, sanna.k.pakkanen@uta.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän seulonnasta johtuen viimeiset 20 vuotta eturauhassyövän ilmaantuvuus oli voimakkaassa kasvussa, mutta saavutti huippunsa vuonna 2006 (115/100 000). Vuonna 2008 Suomessa oli 4235 uutta eturauhassyöpätapausta. Huolimatta eturauhassyövän nopeasta lisääntymisestä ja suuresta kansanterveydellisestä merkityksestä, sen etiologia ja riskitekijät ovat hyvin huonosti tunnettuja. Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Tämänhetkinen konsensus on että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on noin 5-10%. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.
Eturauhassyövän perheittäistä esiintymistä ja periytymismallia selvitettiin tässä väitöskirjatyössä kahdessa laajassa väestöpohjaisessa aineistoissa. Segregaatioanalyysin tuloksena sain, että perheittäinen eturauhassyöpä periytyy resessiivisen mendeliaalisen periytymismallin mukaan ja että tässä on havaittavissa merkittävä polygeeninen/monitekijäinen vaikutus. Tutkimustulos tukee havaintoa, että eturauhassyövän periytymistä säädellään geenitasolla. Tämä julkaisu on ensimmäinen missä resessiivinen periytymismalli sopii sekä nuorena, että vanhempana sairastuneisiin eturauhassyöpä miehiin.
Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu perheittäin esiintyvän eturauhassyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet Suomessa. Havaitsin, että eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä, joiden perheessä esiintyi eturauhassyöpää, on korkeampi kasvaimen erilaistumisaste, useammin alueellisia imusolmukemetastaaseja, korkeampi primaari PSA arvo kuin miehillä, joilla oli sporadinen syöpä. Mutta syöpäspesifisessä elinajassa ei ollut eroa.
On todettu, että eturauhassyöpä on melko itsenäinen sairaus ja ettei muita pahanlaatuisia syöpätauteja esiinny eturauhassyöpäperheissä normaalia enempää. Myöhemmin on havaittu, että Suomessa eturauhasyöpää sairastavien potilaiden sukulaisilla olevan lisääntynyt riski eturauhas- ja mahasyöpiin. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 202 eturauhassyöpäperheen muita syöpiä ja tuloksena saimme, ettei yleinen syöpäilmaantuvuus ole korkeampi kuin verrokkiväestössä, paitsi eturauhassyöpä perheiden naisilla, joilla oli suurempi sairastuvuus mahasyöpään.
Hiljattain on tunnistettu uusi proteiini, PALB2, joka sitoutuu BRCA2:een. Väitöskirjatyössä selvitettiin PALB2 muutosten esiintyminen suomalaisilla eturauhassyöpäpotilailla. Tuloksena sain, etteivät havaitut PALB2 variantit selitä eturauhassyövän ilmaantumista populaatiotasolla Suomessa, mutta todennäköisesti osa varianteista saattaa altistaa syövälle yksilötasolla.
Yhteenvetona tämä väitöskirja tukee aikaisempia havaintoja siitä, että eturauhassyöpä on geneettinen tauti ja omaa väestökohtaisia erityispiirteitä. Perheittäinen esiintyminen Suomessa selittyy parhaiten resessiivisellä periytymismallilla ja periytymisalttius johtunee monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on kuvattu perheittäisen eturauhasyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet sekä muiden syöpien esiintyminen. Perheittäin esiintyvä syöpä saattaa olla kliinisenä tautina aggressiivisempi, kuin sporadinen syöpä.
Vastaväittäjänä on dosentti Jukka-Pekka Mecklin (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Johanna Schleutker.
***
Sanna Pakkanen on syntynyt Järvenpäässä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Pakkasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1553, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8224-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1000, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8225-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Sanna Pakkanen, puh. 050 567 9353, sanna.k.pakkanen@uta.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän seulonnasta johtuen viimeiset 20 vuotta eturauhassyövän ilmaantuvuus oli voimakkaassa kasvussa, mutta saavutti huippunsa vuonna 2006 (115/100 000). Vuonna 2008 Suomessa oli 4235 uutta eturauhassyöpätapausta. Huolimatta eturauhassyövän nopeasta lisääntymisestä ja suuresta kansanterveydellisestä merkityksestä, sen etiologia ja riskitekijät ovat hyvin huonosti tunnettuja. Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Tämänhetkinen konsensus on että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on noin 5-10%. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.
Eturauhassyövän perheittäistä esiintymistä ja periytymismallia selvitettiin tässä väitöskirjatyössä kahdessa laajassa väestöpohjaisessa aineistoissa. Segregaatioanalyysin tuloksena sain, että perheittäinen eturauhassyöpä periytyy resessiivisen mendeliaalisen periytymismallin mukaan ja että tässä on havaittavissa merkittävä polygeeninen/monitekijäinen vaikutus. Tutkimustulos tukee havaintoa, että eturauhassyövän periytymistä säädellään geenitasolla. Tämä julkaisu on ensimmäinen missä resessiivinen periytymismalli sopii sekä nuorena, että vanhempana sairastuneisiin eturauhassyöpä miehiin.
Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu perheittäin esiintyvän eturauhassyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet Suomessa. Havaitsin, että eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä, joiden perheessä esiintyi eturauhassyöpää, on korkeampi kasvaimen erilaistumisaste, useammin alueellisia imusolmukemetastaaseja, korkeampi primaari PSA arvo kuin miehillä, joilla oli sporadinen syöpä. Mutta syöpäspesifisessä elinajassa ei ollut eroa.
On todettu, että eturauhassyöpä on melko itsenäinen sairaus ja ettei muita pahanlaatuisia syöpätauteja esiinny eturauhassyöpäperheissä normaalia enempää. Myöhemmin on havaittu, että Suomessa eturauhasyöpää sairastavien potilaiden sukulaisilla olevan lisääntynyt riski eturauhas- ja mahasyöpiin. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 202 eturauhassyöpäperheen muita syöpiä ja tuloksena saimme, ettei yleinen syöpäilmaantuvuus ole korkeampi kuin verrokkiväestössä, paitsi eturauhassyöpä perheiden naisilla, joilla oli suurempi sairastuvuus mahasyöpään.
Hiljattain on tunnistettu uusi proteiini, PALB2, joka sitoutuu BRCA2:een. Väitöskirjatyössä selvitettiin PALB2 muutosten esiintyminen suomalaisilla eturauhassyöpäpotilailla. Tuloksena sain, etteivät havaitut PALB2 variantit selitä eturauhassyövän ilmaantumista populaatiotasolla Suomessa, mutta todennäköisesti osa varianteista saattaa altistaa syövälle yksilötasolla.
Yhteenvetona tämä väitöskirja tukee aikaisempia havaintoja siitä, että eturauhassyöpä on geneettinen tauti ja omaa väestökohtaisia erityispiirteitä. Perheittäinen esiintyminen Suomessa selittyy parhaiten resessiivisellä periytymismallilla ja periytymisalttius johtunee monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on kuvattu perheittäisen eturauhasyövän kliiniset ja histopatologiset ominaisuudet sekä muiden syöpien esiintyminen. Perheittäin esiintyvä syöpä saattaa olla kliinisenä tautina aggressiivisempi, kuin sporadinen syöpä.
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
