Arkistoitu ilmoitus
PE 12.11.2010 12.00
Nuorten kokema perheväkivalta. Malli hyvinvoinnista ja selviytymisestä
TtM Sari Lepistön hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1.
Nuorten kokema perheväkivalta. Malli hyvinvoinnista ja selviytymisestä (Adolescents experiences of domestic violence)
Vastaväittäjänä on dosentti Kaisa Haatainen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Eija Paavilainen.
***
Sari Lepistö on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Lepistön väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1552, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8222-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 999, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8223-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Sari Lepistö, sari.j.lepisto@uta.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Perheväkivaltaa kokeneet nuoret kaipaavat ihmistä joka välittää
Julkisessa keskustelussa on jo pidempään ilmaistu suurta huolta vanhemmuudesta ja lapsuudesta. Eri tahoilla keskustelua on käyty vilkkaasti lasten syrjäytymisestä, pahoinvoinnista, päihteiden ja huumeiden käytöstä, sosiaalisten taitojen puutteesta, kouluviihtymättömyydestä ja masentuneisuudesta sekä lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden lisääntyneestä tarpeesta. Koko lapsiväestön tasolla mitattuna terveys on kehittynyt myönteisesti, mutta terveyden kokeminen hyväksi on heikentynyt ja oireilun määrä lisääntynyt.
Perheväkivalta tutkimusaiheena on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä se koskettaa varovaisten arvioiden mukaan 17 % suomalaisista lapsista ja aiheuttaa runsaasti inhimillistä kärsimystä sekä kuormittaa palvelujärjestelmiä. Perheväkivallan tutkimuksen kannalta on tärkeä tuoda esiin myös nuorten kokemuksia. Nuorten kokemuksia perheväkivallasta ei ole kovin paljon tutkittu Suomessa eikä ulkomailla. Tietämyksemme lasten kaltoinkohtelusta perustuu lähinnä aikuisten näkökulmaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perheväkivaltaa kokeneiden nuorten kokemuksia hyvinvoinnista, perheväkivallasta ja selviytymisestä sekä selvittää näiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella toteutuvaa, Suomen Akatemian rahoittamaa perheväkivalta hanketta, jossa kehitetään ja arvioidaan varhaisvaiheen interventioita perheväkivallan tunnistamiseksi ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Tutkimusaineisto koottiin nuorilta sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Kyselyyn osallistui 1393 nuorta ja viittä nuorta haastateltiin kahteen kertaan.
Tulokset osoittavat, että nuorten kokema perheväkivalta on yhä suhteellisen yleistä, vaikka laki kieltää kuritusväkivallan. Perheväkivallan todistamisella ja nuoren itse kokemalla perheväkivallalla on yhteyttä moniin asioihin, kuten nuoren kokemaan terveyteen ja hyvinvointiin, tyytyväisyyteen elämään, koulukiusaamiseen, ihmissuhteisiin perheen sisällä sekä seurustelusuhteisiin ja siten seksuaaliseen kanssakäymiseen.
Perheväkivaltaa kokeneelle nuorelle tärkeä hyvinvointiin vaikuttava tekijä on vastavuoroiset kaverisuhteet. Nuoret hakevat hyväksyntää ihmissuhteista ja tämä saattaa altistaa aikaisemmalle seksuaaliselle kanssakäymiselle ja jopa seksuaaliselle hyväksikäytölle. Sitä vastoin perheväkivaltaa kokeneet nuoret eivät hae ammattiapua. Väkivallan ennakoimattomuus tai siihen tottuminen sekä toisaalta omien tarpeiden syrjään jättäminen, itsesyytökset ja halu miellyttää estävät nuorta hakemasta ja vastaanottamasta apua. Perheväkivaltakokemuksista selviytymistä ehkäisevät muun muassa vaikeat vaihtelevat perhetilanteet, väkivallan salailu, menetetty luottamus ihmisiin ja omat negatiiviset ajatukset. Selviytymistä edistää muun muassa oman päätösvallan lisääntyminen, toiveikkuus ja positiiviset ajatukset, väkivallasta puhuminen, aktiivinen tuki ja mukava tekeminen. Perheväkivaltaa kokeneet nuoret ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin perheväkivaltaa kokemattomat. Tämä kertoo nuoren voimavaroista, joiden avulla he selviävät rankoistakin kokemuksista. Tämä asettaa myös haasteen tunnistaa avuntarve.
Tutkimuksen tuottama tieto lisää tietämystä perheväkivallan monimuotoisesta ilmiöstä ja auttaa ymmärtämään nuorten kokemuksia perheväkivallasta ja siihen liittyvästä hyvinvoinnista ja selviytymisestä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä perheväkivallan tunnistamisen, varhaisen puuttumisen ja hoidon keinoja tulevaisuudessa.
Vastaväittäjänä on dosentti Kaisa Haatainen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Eija Paavilainen.
***
Sari Lepistö on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Lepistön väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1552, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8222-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 999, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8223-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Sari Lepistö, sari.j.lepisto@uta.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Perheväkivaltaa kokeneet nuoret kaipaavat ihmistä joka välittää
Julkisessa keskustelussa on jo pidempään ilmaistu suurta huolta vanhemmuudesta ja lapsuudesta. Eri tahoilla keskustelua on käyty vilkkaasti lasten syrjäytymisestä, pahoinvoinnista, päihteiden ja huumeiden käytöstä, sosiaalisten taitojen puutteesta, kouluviihtymättömyydestä ja masentuneisuudesta sekä lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden lisääntyneestä tarpeesta. Koko lapsiväestön tasolla mitattuna terveys on kehittynyt myönteisesti, mutta terveyden kokeminen hyväksi on heikentynyt ja oireilun määrä lisääntynyt.
Perheväkivalta tutkimusaiheena on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä se koskettaa varovaisten arvioiden mukaan 17 % suomalaisista lapsista ja aiheuttaa runsaasti inhimillistä kärsimystä sekä kuormittaa palvelujärjestelmiä. Perheväkivallan tutkimuksen kannalta on tärkeä tuoda esiin myös nuorten kokemuksia. Nuorten kokemuksia perheväkivallasta ei ole kovin paljon tutkittu Suomessa eikä ulkomailla. Tietämyksemme lasten kaltoinkohtelusta perustuu lähinnä aikuisten näkökulmaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perheväkivaltaa kokeneiden nuorten kokemuksia hyvinvoinnista, perheväkivallasta ja selviytymisestä sekä selvittää näiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella toteutuvaa, Suomen Akatemian rahoittamaa perheväkivalta hanketta, jossa kehitetään ja arvioidaan varhaisvaiheen interventioita perheväkivallan tunnistamiseksi ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Tutkimusaineisto koottiin nuorilta sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Kyselyyn osallistui 1393 nuorta ja viittä nuorta haastateltiin kahteen kertaan.
Tulokset osoittavat, että nuorten kokema perheväkivalta on yhä suhteellisen yleistä, vaikka laki kieltää kuritusväkivallan. Perheväkivallan todistamisella ja nuoren itse kokemalla perheväkivallalla on yhteyttä moniin asioihin, kuten nuoren kokemaan terveyteen ja hyvinvointiin, tyytyväisyyteen elämään, koulukiusaamiseen, ihmissuhteisiin perheen sisällä sekä seurustelusuhteisiin ja siten seksuaaliseen kanssakäymiseen.
Perheväkivaltaa kokeneelle nuorelle tärkeä hyvinvointiin vaikuttava tekijä on vastavuoroiset kaverisuhteet. Nuoret hakevat hyväksyntää ihmissuhteista ja tämä saattaa altistaa aikaisemmalle seksuaaliselle kanssakäymiselle ja jopa seksuaaliselle hyväksikäytölle. Sitä vastoin perheväkivaltaa kokeneet nuoret eivät hae ammattiapua. Väkivallan ennakoimattomuus tai siihen tottuminen sekä toisaalta omien tarpeiden syrjään jättäminen, itsesyytökset ja halu miellyttää estävät nuorta hakemasta ja vastaanottamasta apua. Perheväkivaltakokemuksista selviytymistä ehkäisevät muun muassa vaikeat vaihtelevat perhetilanteet, väkivallan salailu, menetetty luottamus ihmisiin ja omat negatiiviset ajatukset. Selviytymistä edistää muun muassa oman päätösvallan lisääntyminen, toiveikkuus ja positiiviset ajatukset, väkivallasta puhuminen, aktiivinen tuki ja mukava tekeminen. Perheväkivaltaa kokeneet nuoret ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin perheväkivaltaa kokemattomat. Tämä kertoo nuoren voimavaroista, joiden avulla he selviävät rankoistakin kokemuksista. Tämä asettaa myös haasteen tunnistaa avuntarve.
Tutkimuksen tuottama tieto lisää tietämystä perheväkivallan monimuotoisesta ilmiöstä ja auttaa ymmärtämään nuorten kokemuksia perheväkivallasta ja siihen liittyvästä hyvinvoinnista ja selviytymisestä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä perheväkivallan tunnistamisen, varhaisen puuttumisen ja hoidon keinoja tulevaisuudessa.
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
