Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen esteettisyys

Jukka Gronow (Helsingin yliopisto): Yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden esteettisyys

Luento on kaikille avoin. Tervetuloa!

Abstrakti

Sosiologiassa on olemassa perinne joka otti mm. Kantin ja Schillerin edustaman klassisen filosofisen estetiikan kauneutta ja esteettistä makua koskevat tarkastelut lähtökohdikseen yrittäessään ymmärtää sellaisia sosiaalisia suhteita ja toimia, joita ei selvästi ohjaa oma etu.  Georg Simmel ja Pierre Bourdieu ovat tämän tradition tunnetuimpia edustajia eri aikakausilta. Sellainen sosiaalinen toiminta, joka pyrkii jonkin näkyvän päämäärän saavuttamiseen tietyin keinoin on ”läpinäkyvää” sosiaaliseen kanssakäymiseen osallistujille. Sitä voidaan ymmärtää  toimijoiden omista päämääristä tai motiiveista käsin. Haasteellisempaa sosiologialle onkin selittää toimintaa joka on pyyteetöntä, joka ei siis ainakaan suoranaisesti palvele mitään yksilöllisiä etuja tai ole keino minkään päämäärän saavuttamiseen.  Juuri puhtaan esteettisen maun pyyteettömyys ja etäisyys kohteensa aistimellisuudesta teki siitä soveliaan käsitteellisen esikuvan  puhtaalle sosiaaliselle toiminnalle ja suhteelle.  Vaikka sosiologi Bourdieu ”paljastaakin” Kantin hyvän tai legitiimin maun pyyteettömyyden takana olevan hallitsevan luokan intressin statuspelissä, hänkin olettaa sen toteutuvan parhaiten kulttuurin ja taiteen piirissä juuri pyyteettömyytensä ansiosta. Eikä tämä pyyteettömyys voi olla laskelmoivaa pyyteettömyyttä. Kulttuurin tietoinen ja laskelmoiva käyttö sosiaalisin statuksen hankkimiseen ja ylläpitämisen ei lopulta onnistu. Vain pyyteettömyys palkitaan. Kiinnostava kysymys onkin, mitä tapahtuu  sosiaalisille suhteille ja hierarkioille, jos kulttuurin – tai vaikkapa tieteen – omat erottelukriteerit menettävät merkitystään ja korvautuvat esim. taloudellisilla tai poliittisilla. Muuttuuko maailma aidosti yksiulotteiseksi ja samalla toimijoille läpinäkyväksi. Ja mihin tällöin tarvitaan sosiologiaa? 

Lisätietoja
Risto Heiskala
risto.heiskala@uta.fi