Arkistoitu ilmoitus
PE 26.11.2010 12.15
Poliisin ja syyttäjän yhteistyön kehittäminen esitutkinnan johtamisen ja laadun näkökulmasta
HL Eero Koljosen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1.
Poliisin ja syyttäjän yhteistyön kehittäminen esitutkinnan johtamisen ja laadun näkökulmasta (Co-operation between police and prosecutors in the pre-trial investigation: Managing development and qualitative perspectives)
Vastaväittäjänä on professori, OTT Matti Tolvanen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Ismo Lumijärvi.
***
Eero Koljonen on suorittanut hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykysin hän toimii koulutuspäällikkönä Poliisiammattikorkeakoulussa.
Koljosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1556, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8236-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1003, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8237-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
LEHDISTÖTIEDOTE
Poliisin ja syyttäjän yhteistyö rikosprosessissa alkaa tutkinnanjohtajan johdolla suoritettavassa esitutkinnassa. Syyttäjälle on säädetty oikeus huolehtia esitutkinnan riittävyydestä oman toimintansa ja rikosprosessin jatkumisen varmistamiseksi.
Yhteistyön nykytilaan ovat vaikuttaneet erityisesti tehdyt muutokset lainsäädännössä ja organisaatiorakenteissa. Poliisien ja syyttäjien yhteinen nimismiesorganisaatio lopetettiin ja tilalle perustettiin laajempina organisaatioina kihlakunnanvirastot. Kihlakunnanvirastojen tilalle ovat rakentuneet poliisilaitokset ja syyttäjänvirastot, joiden toiminta-alueet ovat vieläkin laajemmat. Oman lisänsä yhteistyön luonteeseen on antanut se, että julkishallinnon virastojen tulosjohtaminen ja yhteisen prosessin johtaminen ei ole ongelmatonta.
Julkishallinnon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen ja mittaaminen on yleisellä tasolla todettu vaikeaksi. Poliisin ja syyttäjän yhteistyö on eri ministeriöiden taholta tulosjohdettua, joten sen arvioiminen ja mittaaminen on erityisen vaikeaa. Yhteisten ja sopusointuisten tavoitteiden kehittämistä edistää avoin ja toisten roolit tiedostava vuorovaikutus.
Tutkimus tuo esille yhteistyön kehittymisessä ilmenneitä yksityiskohtia. Tutkimuksen avulla vahvistuu muun muassa olettamus, että lopputuloksen laatua kehittävät konkreettinen yhteistyö paikallistasolla sekä esimiesvirastojen aktiivinen ja yhdenmukainen toiminta. Näiden kehittämiselle on eduksi mahdollisimman yhdenmukaiset strategiset linjaukset. Esitutkinnan laadulla on myös oma merkityksensä rikosprosessin laatuun ja osaltaan myös sen nopeuteen.
Vastaväittäjänä on professori, OTT Matti Tolvanen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Ismo Lumijärvi.
***
Eero Koljonen on suorittanut hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykysin hän toimii koulutuspäällikkönä Poliisiammattikorkeakoulussa.
Koljosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1556, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8236-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1003, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8237-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
LEHDISTÖTIEDOTE
Poliisin ja syyttäjän yhteistyö rikosprosessissa alkaa tutkinnanjohtajan johdolla suoritettavassa esitutkinnassa. Syyttäjälle on säädetty oikeus huolehtia esitutkinnan riittävyydestä oman toimintansa ja rikosprosessin jatkumisen varmistamiseksi.
Yhteistyön nykytilaan ovat vaikuttaneet erityisesti tehdyt muutokset lainsäädännössä ja organisaatiorakenteissa. Poliisien ja syyttäjien yhteinen nimismiesorganisaatio lopetettiin ja tilalle perustettiin laajempina organisaatioina kihlakunnanvirastot. Kihlakunnanvirastojen tilalle ovat rakentuneet poliisilaitokset ja syyttäjänvirastot, joiden toiminta-alueet ovat vieläkin laajemmat. Oman lisänsä yhteistyön luonteeseen on antanut se, että julkishallinnon virastojen tulosjohtaminen ja yhteisen prosessin johtaminen ei ole ongelmatonta.
Julkishallinnon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioiminen ja mittaaminen on yleisellä tasolla todettu vaikeaksi. Poliisin ja syyttäjän yhteistyö on eri ministeriöiden taholta tulosjohdettua, joten sen arvioiminen ja mittaaminen on erityisen vaikeaa. Yhteisten ja sopusointuisten tavoitteiden kehittämistä edistää avoin ja toisten roolit tiedostava vuorovaikutus.
Tutkimus tuo esille yhteistyön kehittymisessä ilmenneitä yksityiskohtia. Tutkimuksen avulla vahvistuu muun muassa olettamus, että lopputuloksen laatua kehittävät konkreettinen yhteistyö paikallistasolla sekä esimiesvirastojen aktiivinen ja yhdenmukainen toiminta. Näiden kehittämiselle on eduksi mahdollisimman yhdenmukaiset strategiset linjaukset. Esitutkinnan laadulla on myös oma merkityksensä rikosprosessin laatuun ja osaltaan myös sen nopeuteen.
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
