Arkistoitu ilmoitus
PE 21.1.2011 12.15
Kohtaaminen - opettajuuden ydin?
TM Jari Wihersaaren kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun auditoriossa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.
Kohtaaminen- opettajuuden ydin? (Encounter- The essence of teachership?)
Vastaväittäjänä on dosentti Pentti Nikkanen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.
***
Jari Wihersaari on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut teologian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut uskonnon, psykologian ja filosofian vanhempana lehtorina Parolan lukiossa vuodesta 1997 lähtien.
Wihersaaren väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1577, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8309-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1030, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8310-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Jari Wihersaari, puh. 0505277703, jari.wihersaari@hattula.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
TM Jari Wihersaari käsittelee ammattikasvatustieteen väitöstutkimuksessaan kohtaamista ja sen rakentumista opettajuuden ydintapahtumana.
Kohtaamisesta ja sen tarpeesta eri muodoissaan ja yhteiskunnan eri alueilla käydään keskustelua. Toisen ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen liittyy sekä kasvatuksen maailmaan että muihin sellaisiin tieteenaloihin, joissa ihminen on keskeisessä asemassa. Tutkimus käsittelee kohtaamista opettajuuden maailmassa.
Opettajuuteen kiinteästi liitetyn kohtaamis-käsitteen avaamattomuus johtuu osin siitä, että kasvatukseen muualta kuin kasvatuksen ytimestä tulevat tekijät johtavat asioita pois sen ytimestä. Opetus ja kasvatus nähdään toistaan erillisinä ja tämä painotus saa aikaan teknisen ja taloudellisen ajattelun liiallisen painotuksen.
Tutkimuksen filosofinen lähestymistapa antaa kohtaamisesta ja dialogista käydylle keskustelulle käsitteellistä selkeyttä, jota tutkimuksessa tarvitaan yhteisen keskustelupohjan rakentamisessa. Tutkimuksessa selvitetään kohtaamisen ja dialogiin käsitteitä ja nostetaan esiin niihin liittyviä ongelmia ja lopuksi muodostetaan niistä kohtaamiseen liittyvä kokonaisnäkemys.
Tutkimuksen mukaan dialogia voidaan pitää kohtaamisen edellytyksenä. Dialogin käyttö on voimakkaasti yleistynyt erityisesti kasvatustieteellisessä tutkimuksessa, mutta itse dialogista ei ole ollut selkiytynyttä käsitystä. Dialogista on etsitty ratkaisua kasvatuksellisen kohtaamisen ongelmaan, mutta sitä on käytetty myös ratkaisuna verkkopedagogiikan haasteisiin, yritysmaailman kehityskeskusteluihin sekä mentorointiin.
Tutkimuksen mukaan dialogin ja kohtaamisen suhde riippuu siitä, mitä ymmärrämme dialogilla. Eri dialogisuusteoreetikoiden ja dialogisuusfilosofien dialogit soveltuvat eri tarkoituksiin. Dialogien erot liittyvät kohtaavien etäisyyteen, lukumäärään sekä kohtaamisen ontologiaan. Buberilaisen Minä-Sinä-kohtaamisen dialoginen malli vastaa parhaiten aidolle kohtaamiselle asetettuja vaatimuksia.
Dialogi voidaan nähdä sekä kasvatuksen että opetuksen ytimenä, kun se ymmärretään siten, että kasvatussuhde luo edellytyksiä opettamisen onnistumiselle. Sen kautta voidaan tavoitella onnistuneesti kasvatuksen päämäärää. Kasvatus on keskeinen osa elämää ja ihmiseksi tulemista.
Kohtaamisen ja dialogin päämäärä on niissä itsessään. Kun kohtaamiselle luo oikeat edellytykset, se voi toteutua omilla ehdoillaan. Dialogin opettelu ei ole tekniikan tai uusien didaktisten keinojen opettelua. Tutkimus osoittaa, että aitoon kohtaamiseen pyrkivää dialogia on mahdollista valmistella pohtimalla oman kasvatusajattelunsa perusteita ja sen lähtökohtia.
Vastaväittäjänä on dosentti Pentti Nikkanen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.
***
Jari Wihersaari on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut teologian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut uskonnon, psykologian ja filosofian vanhempana lehtorina Parolan lukiossa vuodesta 1997 lähtien.
Wihersaaren väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1577, Tampere University Press, Tampere 2010. ISBN 978-951-44-8309-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1030, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-44-8310-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Jari Wihersaari, puh. 0505277703, jari.wihersaari@hattula.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
TM Jari Wihersaari käsittelee ammattikasvatustieteen väitöstutkimuksessaan kohtaamista ja sen rakentumista opettajuuden ydintapahtumana.
Kohtaamisesta ja sen tarpeesta eri muodoissaan ja yhteiskunnan eri alueilla käydään keskustelua. Toisen ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen liittyy sekä kasvatuksen maailmaan että muihin sellaisiin tieteenaloihin, joissa ihminen on keskeisessä asemassa. Tutkimus käsittelee kohtaamista opettajuuden maailmassa.
Opettajuuteen kiinteästi liitetyn kohtaamis-käsitteen avaamattomuus johtuu osin siitä, että kasvatukseen muualta kuin kasvatuksen ytimestä tulevat tekijät johtavat asioita pois sen ytimestä. Opetus ja kasvatus nähdään toistaan erillisinä ja tämä painotus saa aikaan teknisen ja taloudellisen ajattelun liiallisen painotuksen.
Tutkimuksen filosofinen lähestymistapa antaa kohtaamisesta ja dialogista käydylle keskustelulle käsitteellistä selkeyttä, jota tutkimuksessa tarvitaan yhteisen keskustelupohjan rakentamisessa. Tutkimuksessa selvitetään kohtaamisen ja dialogiin käsitteitä ja nostetaan esiin niihin liittyviä ongelmia ja lopuksi muodostetaan niistä kohtaamiseen liittyvä kokonaisnäkemys.
Tutkimuksen mukaan dialogia voidaan pitää kohtaamisen edellytyksenä. Dialogin käyttö on voimakkaasti yleistynyt erityisesti kasvatustieteellisessä tutkimuksessa, mutta itse dialogista ei ole ollut selkiytynyttä käsitystä. Dialogista on etsitty ratkaisua kasvatuksellisen kohtaamisen ongelmaan, mutta sitä on käytetty myös ratkaisuna verkkopedagogiikan haasteisiin, yritysmaailman kehityskeskusteluihin sekä mentorointiin.
Tutkimuksen mukaan dialogin ja kohtaamisen suhde riippuu siitä, mitä ymmärrämme dialogilla. Eri dialogisuusteoreetikoiden ja dialogisuusfilosofien dialogit soveltuvat eri tarkoituksiin. Dialogien erot liittyvät kohtaavien etäisyyteen, lukumäärään sekä kohtaamisen ontologiaan. Buberilaisen Minä-Sinä-kohtaamisen dialoginen malli vastaa parhaiten aidolle kohtaamiselle asetettuja vaatimuksia.
Dialogi voidaan nähdä sekä kasvatuksen että opetuksen ytimenä, kun se ymmärretään siten, että kasvatussuhde luo edellytyksiä opettamisen onnistumiselle. Sen kautta voidaan tavoitella onnistuneesti kasvatuksen päämäärää. Kasvatus on keskeinen osa elämää ja ihmiseksi tulemista.
Kohtaamisen ja dialogin päämäärä on niissä itsessään. Kun kohtaamiselle luo oikeat edellytykset, se voi toteutua omilla ehdoillaan. Dialogin opettelu ei ole tekniikan tai uusien didaktisten keinojen opettelua. Tutkimus osoittaa, että aitoon kohtaamiseen pyrkivää dialogia on mahdollista valmistella pohtimalla oman kasvatusajattelunsa perusteita ja sen lähtökohtia.
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
