Arkistoitu ilmoitus
PE 25.2.2011 12.00
Gluteeni keliakiassa: in vitro haitallisuus ja sen ehkäiseminen idätettyjen viljojen entsyymeillä
FM Satumarja Stenmanin sisätautiopin/solubiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12.
Väitöskirjan otsikkona on Coeliac Disease-inducing Gluten: in vitro harmfulness and detoxification by germinating cereal enzymes (Gluteeni keliakiassa: in vitro haitallisuus ja sen ehkäiseminen idätettyjen viljojen entsyymeillä)
Vastaväittäjänä on professori Olli Simell (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Jukka Mustonen.
***
Satumarja Stenman on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.
Stenmanin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1581, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8318-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1034, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8319-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
LEHDISTÖTIEDOTE
Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jonka aiheuttaa vehnän, rukiin ja ohran prolamiinit (gliadiini, sekaliini, hordeiini). Kyseisten prolamiinien korkea proliini- ja glutamiinipitoisuus tekee näistä hyvin vaikeita hajotettavia ihmisen ruoansulatuskanavan entsyymeille. Joillakin ihmisillä tämän ajatellaan käynnistävän ohutsuolen limakalvolla immunipuolustusreaktion aktivoitumiseen ja keliakian kehittymisen. Keliakia on elinikäinen sairaus; se voidaan tällä hetkellä hoitaa vain välttämällä vehnää, ohraa ja ruista eli gluteenittomalla ruokavaliolla.
Useat potilaat ympäri maailmaa kokevat kuitenkin gluteenin täydellisen poistamisen ruokavaliosta hankalaksi varsinkin sosiaalisissa tilanteissa sekä matkoilla. Gluteenittomasta dieetistä poiketaan siksi helposti. Viime vuosina vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä on alettu ehdottamaan keliakian hoitoon. Yksi tutkimussuuntaus on gluteenin pilkkominen vaarattomaan muotoon erilaisilla entsyymivalmisteilla jo ennen kuin se pääsee ohutsuolen limakalvolle. Tässä tutkimuksessa entsyymeinä käytettiin idätettyjen viljojen jyvistä eristettyjä proteaaseja. Nämä entsyymit osallistuvat luonnossa gluteenin täydelliseen pilkkomiseen viljakasvien jyvissä ja saattavat siten olla varsin varteenotettava vaihtoehto gluteenin hajottamiseen myös elintarvikkeista.
Tutkimuksessa gluteeni hajosi tehokkaasti lyhyiksi peptideiksi. Pilkotut peptidit eivät enää aiheuttaneet voimakasta tulehdusreaktiota keliakian solu- ja kudosviljelymalleissa in vitro. Näitä entsyymejä voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää joko keliakian lääkehoidon kehittämiseen tai uusien, ravinteikkaampien ja maukkaampien gluteenittomien elintarvikkeiden valmistamiseen. Esimerkiksi ruista voitaisiin näin turvallisesti lisätä gluteenittomiin leipomotuotteisiin.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös yleisesti keliakian erilaisia solu- ja kudosviljelymalleja ja niiden toimivuutta keliakiatkimuksessa.
Vastaväittäjänä on professori Olli Simell (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Jukka Mustonen.
***
Satumarja Stenman on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.
Stenmanin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1581, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8318-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1034, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8319-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
LEHDISTÖTIEDOTE
Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jonka aiheuttaa vehnän, rukiin ja ohran prolamiinit (gliadiini, sekaliini, hordeiini). Kyseisten prolamiinien korkea proliini- ja glutamiinipitoisuus tekee näistä hyvin vaikeita hajotettavia ihmisen ruoansulatuskanavan entsyymeille. Joillakin ihmisillä tämän ajatellaan käynnistävän ohutsuolen limakalvolla immunipuolustusreaktion aktivoitumiseen ja keliakian kehittymisen. Keliakia on elinikäinen sairaus; se voidaan tällä hetkellä hoitaa vain välttämällä vehnää, ohraa ja ruista eli gluteenittomalla ruokavaliolla.
Useat potilaat ympäri maailmaa kokevat kuitenkin gluteenin täydellisen poistamisen ruokavaliosta hankalaksi varsinkin sosiaalisissa tilanteissa sekä matkoilla. Gluteenittomasta dieetistä poiketaan siksi helposti. Viime vuosina vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä on alettu ehdottamaan keliakian hoitoon. Yksi tutkimussuuntaus on gluteenin pilkkominen vaarattomaan muotoon erilaisilla entsyymivalmisteilla jo ennen kuin se pääsee ohutsuolen limakalvolle. Tässä tutkimuksessa entsyymeinä käytettiin idätettyjen viljojen jyvistä eristettyjä proteaaseja. Nämä entsyymit osallistuvat luonnossa gluteenin täydelliseen pilkkomiseen viljakasvien jyvissä ja saattavat siten olla varsin varteenotettava vaihtoehto gluteenin hajottamiseen myös elintarvikkeista.
Tutkimuksessa gluteeni hajosi tehokkaasti lyhyiksi peptideiksi. Pilkotut peptidit eivät enää aiheuttaneet voimakasta tulehdusreaktiota keliakian solu- ja kudosviljelymalleissa in vitro. Näitä entsyymejä voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää joko keliakian lääkehoidon kehittämiseen tai uusien, ravinteikkaampien ja maukkaampien gluteenittomien elintarvikkeiden valmistamiseen. Esimerkiksi ruista voitaisiin näin turvallisesti lisätä gluteenittomiin leipomotuotteisiin.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös yleisesti keliakian erilaisia solu- ja kudosviljelymalleja ja niiden toimivuutta keliakiatkimuksessa.
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
