Miten strategia kiteytetään 90 minuuttiin? Tutkimus kehityskeskusteluista

Väitöskirjan otsikkona on Miten strategia kiteytetään 90 minuuttiin? Tutkimus kehityskeskusteluista (How to compress strategy into 90 minutes? A study of perfomance reviews)

Vastaväittäjänä on professori Juha Kinnunen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Juhani Lehto.

                                                ***

Raija Ruoranen on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut henkilöstön kehittämispäällikkönä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2004 lähtien.

Ruorasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1588, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8345-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1043, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8346-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Raija Ruoranen, puh. 050 329 4213, raija.ruoranen@pshp.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksella selvittiin, miten sairaanhoitopiirin strategian teemat välittyvät kehityskeskustelujen kautta työntekijöille ja onko kehityskeskustelujärjestelmä niin kehittynyt, että strategian välittäminen on mahdollista. Lisäksi tutkittiin, millaisena johtamisen orientaatio koetaan kehityskeskusteluissa. Strategian välittymistä kehityskeskusteluun selvitettiin BSC:n mukaisilla tavoiteklustereilla kohdeorganisaation strategian mukaisesti.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksena kohdeorganisaation esimiehiltä ja työntekijöiltä. Esimiehet saattoivat osallistua tutkimukseen molemmista rooleista. Tutkimusaineisto on analysoitu tilastollisia menetelmiä ja kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.

Tutkimus osoittaa kehityskeskustelujen vakiintuneen, vaikka niiden asema henkilöstön johtamiskäytäntönä vaihtelee. Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa strategian teemat kehityskeskustelussa jäsentyvät osin toisin kuin BSC:ssä käytetty ryhmittely. Kehityskeskustelun keskiössä ovat henkilöstöön liittyvät aiheet. Strategiatavoitteiden käsittelyn ensisijainen foorumi on työyksikön kokous ja työntekijöille myös kahvihuone on tärkeä strategian käsittelyfoorumi. Kehityskeskustelu on ensisijainen, kun käsitellään henkilöstönäkökulman mukaisia strategiatavoitteita ja työyksikön sisäistä toimintaa. Yleisellä tasolla kehityskeskustelut onnistuvat strategian välittämisessä. Puutteita koetaan, kun pitäisi ratkoa työhön liittyviä henkilökohtaisia asioita tai työongelmia tai antaa palautetta pyytämättä. Palautteen vaikutus ja merkitys työssä suoriutumisen kannalta ovat kehityskeskustelussa osin selkiintymättömiä. Keskustelijoiden suhdetta ja heidän asemaansa keskustelun osapuolena kuvataan useimmiten tasavertaisuutena.

Kehityskeskusteluiden johtamisorientaationa koetaan voimakkaimmin kaksi keskenään vastakkaista suuntaa, henkilöstölähtöisyys ja organisaatiolähtöisyys. Esimiehet kokevat ohjaavansa työntekijöitä kohti henkilöstölähtöisyyttä. Työntekijät kokevat eniten organisaatiolähtöistä ohjausta.