Arkistoitu ilmoitus
PE 2.9.2011 12.00
Poliisin työturvallisuudenjohtamisen toimivuus kriisitilanteiden yhteydessä. Kolme kouluampumistapausesimerkkiä
HL Juha Järvelinin hallintotieteen (turvallisuushallinto) alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100.
Väitöskirjan otsikkona on Poliisin työturvallisuudenjohtamisen toimivuus kriisitilanteiden yhteydessä. Kolme kouluampumistapausesimerkkiä (Occupational Health and Safety Management of Police after Crises. A Case Study of three School Shootings).
Vastaväittäjänä on professori Aki-Mauri Huhtinen (Maanpuolustuskorkeakoulu). Kustoksena toimii professori Ismo Lumijärvi.
***
Juha Järvelin on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Järvelinin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1632, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8500-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1094, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8501-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Juha Järvelin, puh. 0400 735671
LEHDISTÖTIEDOTE
Tapaustutkimuksen aineistona ovat 16.4.2007 Virginia Tech’issä, 7.11.2007 Jokelassa ja 23.9.2008 Kauhajoella tapahtuneiden kouluampumisten yhteydessä poliisiorganisaatioissa tehdyt toimenpiteet. Tutkimuksessa Kauhajoki on johtava tapaus, josta on käytettävissä laajin aineisto. Tätä aineistoa käytetään kuvaamaan tapahtuman laajuutta ja kriisin jälkeen vaadittavien toimenpiteiden monimuotoisuutta ja –ulotteisuutta. Virginia Tech’in ja Jokelan tapauksia käytetään vertailuaineistona ennen kaikkea toimenpiteiden organisoinnin ja johtamisen suhteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan poliisin työturvallisuuden johtamista kriisin yhteydessä. Kriisitilanteissa työtehtävissä olevien henkisen terveyden suojeleminen sekä työkyvyn ylläpitäminen on osa kriisinhallintaa.
Tutkimuksessa tulee ilmi, että kriisitilanteiden työtehtävissä olleet arvostavat heille järjestettyä psykologista jälkipuintia, jota voidaan pitää jälkitoimien alkuna. Tutkimustapausten pohjalta voidaan esittää, että kriisin jälkeen on välttämätöntä järjestää jälkitoimet, jotka kuvataan tutkimuksessa.
Kattavien jälkitoimien järjestäminen on hyvää johtamista. Työturvallisuuden johtamisen tavoitteena on henkilöstöstä huolenpitäminen sekä henkilöstön työkyvyn turvaaminen. Henkisen työsuojelun toimenpitein voidaan säästää rahaa.
Työntekijä voi menettää terveytensä työtehtävissä olleessaan. Hänen toipumisensa ja jaksamisensa kannalta on merkityksellistä, kuinka työnantaja tällaisessa tapauksessa hoitaa omat tehtävänsä. Tutkimuksen mukaan työntekijä arvostaa sitä, kun hän kokee, että hänestä välitetään ja että hänen hyvinvoinnistaan halutaan pitää huolta. Tällä on merkitystä työntekijän henkiseen palautumiseen kriittisestä työtilanteesta.
Vertailussa havaittiin, että Virginia Tech’in jälkitoimenpiteet olivat kattavampia kuin Suomessa tapahtuneiden kouluampumisten jälkeen. Sekä Kauhajoen poliisilaitoksella että Virginia Tech’issä tapahtumien jälkeen paikalla oli ulkopuolinen koordinaattori. Ulkopuolisen koordinaattorin käyttöä puoltaa se, että tällöin jälkitoimien vastuuhenkilö ei ole itse ollut mukana traumaattisessa tapahtumassa. Tällainen henkilö kykenee johtamaan jälkitoimia paremmin ja näin turvataan se, että kaikki traumaattisessa tapahtumassa mukana olleet ovat todellakin toimenpiteiden kohteena. Organisoitua seurantaa suoritettiin ainoastaan Virginia Tech’in jälkeen. Seurantaa tulee kehittää, koska vain sillä varmistetaan, että kaikki tapahtumissa mukana olleet työntekijät, saavat sen avun mitä he tarvitsevat.
Vastaväittäjänä on professori Aki-Mauri Huhtinen (Maanpuolustuskorkeakoulu). Kustoksena toimii professori Ismo Lumijärvi.
***
Juha Järvelin on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Järvelinin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1632, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8500-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1094, Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8501-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Juha Järvelin, puh. 0400 735671
LEHDISTÖTIEDOTE
Tapaustutkimuksen aineistona ovat 16.4.2007 Virginia Tech’issä, 7.11.2007 Jokelassa ja 23.9.2008 Kauhajoella tapahtuneiden kouluampumisten yhteydessä poliisiorganisaatioissa tehdyt toimenpiteet. Tutkimuksessa Kauhajoki on johtava tapaus, josta on käytettävissä laajin aineisto. Tätä aineistoa käytetään kuvaamaan tapahtuman laajuutta ja kriisin jälkeen vaadittavien toimenpiteiden monimuotoisuutta ja –ulotteisuutta. Virginia Tech’in ja Jokelan tapauksia käytetään vertailuaineistona ennen kaikkea toimenpiteiden organisoinnin ja johtamisen suhteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan poliisin työturvallisuuden johtamista kriisin yhteydessä. Kriisitilanteissa työtehtävissä olevien henkisen terveyden suojeleminen sekä työkyvyn ylläpitäminen on osa kriisinhallintaa.
Tutkimuksessa tulee ilmi, että kriisitilanteiden työtehtävissä olleet arvostavat heille järjestettyä psykologista jälkipuintia, jota voidaan pitää jälkitoimien alkuna. Tutkimustapausten pohjalta voidaan esittää, että kriisin jälkeen on välttämätöntä järjestää jälkitoimet, jotka kuvataan tutkimuksessa.
Kattavien jälkitoimien järjestäminen on hyvää johtamista. Työturvallisuuden johtamisen tavoitteena on henkilöstöstä huolenpitäminen sekä henkilöstön työkyvyn turvaaminen. Henkisen työsuojelun toimenpitein voidaan säästää rahaa.
Työntekijä voi menettää terveytensä työtehtävissä olleessaan. Hänen toipumisensa ja jaksamisensa kannalta on merkityksellistä, kuinka työnantaja tällaisessa tapauksessa hoitaa omat tehtävänsä. Tutkimuksen mukaan työntekijä arvostaa sitä, kun hän kokee, että hänestä välitetään ja että hänen hyvinvoinnistaan halutaan pitää huolta. Tällä on merkitystä työntekijän henkiseen palautumiseen kriittisestä työtilanteesta.
Vertailussa havaittiin, että Virginia Tech’in jälkitoimenpiteet olivat kattavampia kuin Suomessa tapahtuneiden kouluampumisten jälkeen. Sekä Kauhajoen poliisilaitoksella että Virginia Tech’issä tapahtumien jälkeen paikalla oli ulkopuolinen koordinaattori. Ulkopuolisen koordinaattorin käyttöä puoltaa se, että tällöin jälkitoimien vastuuhenkilö ei ole itse ollut mukana traumaattisessa tapahtumassa. Tällainen henkilö kykenee johtamaan jälkitoimia paremmin ja näin turvataan se, että kaikki traumaattisessa tapahtumassa mukana olleet ovat todellakin toimenpiteiden kohteena. Organisoitua seurantaa suoritettiin ainoastaan Virginia Tech’in jälkeen. Seurantaa tulee kehittää, koska vain sillä varmistetaan, että kaikki tapahtumissa mukana olleet työntekijät, saavat sen avun mitä he tarvitsevat.
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
