Aikuisten sisäkorvaistuteleikkaukset

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34

Kati Härkönen
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

LL Kati Härkösen väitöstilaisuus

Cochlear implantation in adults : Extended indications and quality of life (Aikuisten sisäkorvaistuteleikkaukset : Laajennetut indikaatiot ja elämänlaatu)

Väitöskirja kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Timo Hirvonen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Aikuisten sisäkorvaistuteleikkausten laajennetut indikaatiot ja niiden vaikutukset potilaiden kuulemiseen, elämänlaatuun ja työkykyyn

Arkielämän kuuntelutilanteissa keskustelu tapahtuu yleensä taustahälyssä. Jos keskustelussa on mukana enemmän kuin yksi henkilö, puheen ymmärtäminen ja seuraaminen vaatii kykyä paikallistaa jokainen puhuja. Monilla ihmisillä, joilla on kuulonlasku yhdessä tai molemmissa korvissa, on vaikeuksia kuulla hälyssä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia työelämässä ja arjessa. Tavallisin kuntoutusväline alentuneessa kuulossa on kuulolaite. Vaikeissa kuulovioissa käytetään leikkauksessa asennettavaa sisäkorvaistutetta. Sisäkorvaistute on elektroninen laite, joka korvaa toimimattoman sisäkorvan tehtävän. Toisin kuin kuulolaite, joka vahvistaa ääntä, sisäkorvaistute välittää äänen suoraan aivoihin kuulohermon välityksellä. Nykyisin lapset, joilla on molempien korvien vaikea kuulovika, saavat sisäkorvaistutteen molempiin korviinsa, mutta aikuiset saavat vain yhden sisäkorvaistutteen. Kasvavat terveydenhoitomaksut ovat esteenä toisen sisäkorvaistutteen saamiselle aikuisilla monessa maassa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa vertasimme yhden vs. kahden sisäkorvaistutteen vaikutusta 15 puheenkehityksen jälkeen kuuroutuneella aikuispotilaalla. Tulokset osoittivat, että molempien korvien sisäkorvaistutekuntoutus paransi selviytymistä työelämässä ja arjessa verrattuna yhden korvan kuntoutukseen. Lisäksi suuntakuulo ja kuuleminen hälyssä parantuivat. Potilaat kokivat myös masennuksen ja ahdistuksen oireiden lievittyneen toisen sisäkorvaistuteleikkauksen jälkeen.

Toisessa tutkimuksessa tutkimme yhden sisäkorvaistutteen vaikutusta 7 toispuolisesti kuuroutuneella aikuisella. Tulosten mukaan potilaiden työkyky, elämänlaatu ja kuulemisen laatu parantuivat. Lisäksi suuntakuulo ja kuuleminen hälyssä parantuivat. Myös tinnitus vähentyi leikatussa korvassa.

Kolmannessa tutkimuksessa selvitimme äkillisen sisäkorvaperäisen kuulonlaskun aiheuttamaa pitkäaikaisvaikutusta kuuloon, elämänlaatuun, työstressiin, tinnitukseen ja tasapainoon 172 potilaalla. Huonon ennusteen merkkejä olivat suuri kuulonlasku alkutilanteessa sekä huimaus ja korkeampi ikä. Niillä potilailla, joiden kuulonlasku korjaantui seurannassa, oli merkitsevästi parempi elämänlaatu, kuulemisen laatu ja heillä oli vähemmän tinnitusta ja tasapaino-ongelmia. Iän mukainen kuulonlasku oli molemmissa korvissa samanlaista, eikä äkillinen kuulonlasku näyttänyt kiihdyttävän sitä.

Neljännessä tutkimuksessa arvioimme elektroakustisen sisäkorvaistutteen vaikutusta elämänlaatuun, kuulemisen laatuun ja työkykyyn 8 aikuispotilaalla ja vertasimme tuloksia tutkimusten 1 ja 2 tuloksiin. Elektroakustista sisäkorvaistutetta käytetään potilailla, joilla on vaikea korkeiden taajuuksien kuulonlasku, mutta matalat taajuudet ovat säilyneet ja niitä voidaan tarvittaessa vahvistaa ns. tavallisella kuulolaitteella. Tulokset osoittivat, että elämänlaatu, kuulemisen laatu ja työkyky parantuivat istuteleikkauksen jälkeen ja tulokset olivat verrattavissa tutkimusten 1 ja 2 tuloksiin.

Tutkimuksemme osoittivat, että kahdella korvalla kuuleminen paransi elämänlaatua ja kuulemisen laatua kaikissa tutkimusryhmissämme. Työssä selviytyminen, suuntakuulo ja hälyssä kuuleminen olivat myös parempaa sisäkorvaistuteleikkausten jälkeen.  

                                          ******

Härkösen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2344, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1849, Tampere University Press 2018.