Artikulaation voima

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, sali K 103, Kalevantie 5

YTM Matti Kortesojan väitöstilaisuus

Power of Articulation. Imagery of Society and Social Action in Structural Marxism and Its Critique (Artikulaation voima. Yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa kuvaavat käsitteelliset metaforat strukturalistisessa marxismissa ja sen kritiikissä)

Väitöskirja kuuluu sosiologian alaan.

Vastaväittäjänä on Dr Sara R. Farris (Lontoon yliopisto, Goldsmiths). Kustoksena toimii professori Harri Melin.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa kuvaavat käsitteelliset metaforat

Väitöskirjassa esitetään, että käsitteelliset metaforat eivät ole vain teoreettisia ja analyyttisiä työkaluja. Sen sijaan ne luovat perustan yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa käsittelevän tiedon rakentumiselle. Tämä johtuu siitä, että ne tekevät abstrakteista yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa koskevista käsitteistä ja ajatuksista konkreettisempia kääntämällä ne yhden järjestelmän tai diskurssin kielestä toiseen. Lisäksi käsitteellisillä metaforilla ja niiden käytöllä on poliittinen ulottuvuutensa, jota väitöskirjassa lähestytään käsitehistoriallisen luennan ja sen kritiikin kautta.

Väitöskirja osoittaa, miten rakenteen ja toiminnan vastakkainasettelu ja siihen liittyvät reduktionistiset tendenssit voidaan käsitteellistää toisin. Artikulaation (engl. articulation) kautta käsitettynä yhteiskunta operoi kielen kaltaisesti, mikä tarkoittaa yhteiskunnallisten suhteiden niveltämistä ja jäsentämistä. Tämän turvin asioiden välille muodostetaan yhteyksiä ja eroja. Sanana artikulaatio viittaa ensimmäisessä ranskan kielen sanakirjassa (v. 1694) ensin kahden luun väliseen yhteyteen eli niveleen ja tämän jälkeen sanojen selkeään ääntämiseen. Sanan kaksoismerkitys anatomisena ja puheentuottamiseen liittyvänä ilmauksena on säilynyt. Se on kuitenkin saanut lukuisia lisämäärityksiä.

Artikulaation käsitettä käytetään laajalti akateemisissa keskusteluissa. Sen merkitys on kuitenkin muuttunut aiemmasta. Tämä viittaa muutokseen paitsi käsitteen käyttötavoissa myös yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisissä ajattelutavoissa. Väitöskirjassa tarkastellaan artikulaation käsitteen käyttöä ja sen kulkeutumista tieteenalalta toiselle. Väitöskirja on ensimmäinen kattava englanninkielinen tutkimus aiheesta strukturalistisen kielitieteen, poliittisen filosofian, talousantropologian, kulttuurintutkimuksen ja diskurssiteorian aloilta. 1960–70-luvun strukturalistinen marxismi ja sen postmarxilainen kritiikki (esim. Laclau ja Mouffe 1985/2001) muodostavat tutkimuksen poikkitieteellisen aineiston.

Strukturalistisen marxismin epämuodikkuudesta huolimatta väitöstutkimus ehdottaa, että Karl Marxin esittämä ajatus yhteiskunnasta ”artikuloituna kokonaisuutena” (saks. Gliederung) on ajankohtainen nykyisessä paluussa Marxiin. Väitöskirja osoittaa, miten ekonomistisissa luennoissa Marxin käsitys yhteiskunnasta kompleksisten suhteiden muodostamana inhimillisen toiminnan kohteena ja sen jäsentämisenä on yksinkertaistettu. Väitöskirja kyseenalaistaa yksiulotteisen reduktionistisen ja deterministisen luennan, jonka mukaan yhteiskunta on kapitalistisen tuotantotavan perustavaa ristiriitaa ja luokkataistelua ilmentävä totaliteetti.

Filosofi Louis Althusserin strukturalistisessa marxismissa yhteiskunta nähtiin moniulotteisesti jäsentyneenä sosiaalisena muodostumana, jota talous määrää ”viime kädessä”. Väitöstutkimus osoittaa, että strukturalistis-marxilaisen käsitteellisen metaforan ”yhteiskunta on artikuloitunut kokonaisuus” on korvannut diskurssiteoria. Muutos perustuu strukturalistisessa kielitieteessä esitetylle käsitteelliselle metaforalle: ”sosiaalinen toiminta on kieltä”. Otettaessa kyseessä oleva käsitteellinen metafora kirjaimellisesti ”yhteiskunta on yhtä kuin kieli”. Tämä on erittäin radikaali tiivistymä, jossa yhteiskunta pelkistetään vain sitä koskevaan keskusteluun ja kielipeleihin.

Käsitys yhteiskunnasta artikuloitujen suhteiden muodostamana kokonaisuutena on ajankohtainen marxilaisen teorian ymmärtämiseksi ja elvyttämiseksi nykyisessä poliittishistoriallisessa suhdanteessa. Tämä konjunktuuri on olennaisesti erilainen kuin viisikymmentä vuotta sitten. Artikulaation käsite tarjoaa lähestymistavan, joka ottaa huomioon niin yhteiskunnan kuin sosiaalisen toiminnan ilman, että ne liudentuvat tai pelkistyvät toisiinsa (vs. sosiaalinen konstruktionismi).

                                               ******

Kortesojan väitöskirja on omakustanne, Tampere 2016. ISBN 978-952-93-7697-1.

Matti Kortesoja on syntynyt Porissa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Väitöskirjan tilausosoite: matti.kortesoja@uta.fi, Puh. 050 3187 216