Digitalisaation strategisointi suomalaisessa korkeakouluorganisaatiossa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

FL Ilkka Haukijärven väitöstilaisuus

Strategizing Digitalization in a Finnish Higher Education Institution: Towards a thorough strategic transformation (Digitalisaation strategisointi suomalaisessa korkeakouluorganisaatiossa: kohti kokonaisvaltaista strategista muutosta)

Väitöskirja kuuluu tietojenkäsittelyopin alaan.

Vastaväittäjänä on professori Jari Multisilta (Tampereen teknillinen yliopisto). Kustoksena toimii professori Mikko Ruohonen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Digitalisaation strategisointi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Elämme digitalisaation aikakautta, ja korkeakouluissakin meidän on pohdittava, millainen organisaatio haluamme olla tässä muotoutuvassa tulevaisuuden maisemassa. Historian aikana korkeakoulut ovat panostaneet enemmän tai vähemmän oman toimintansa tieto- ja viestintätekniikka (TVT)-lähtöiseen kehittämiseen: on määritelty muun muassa erilaisia TVT-ohjelmia, verkko-oppimisen kehittämisohjelmia, verkko-opetusstrategioita ja TVT-strategioita. Kuitenkaan digitalisaatiota kokonaisvaltaisena ilmiönä, saati sen johtajuutta, ei vielä viime vuosiin asti ole välttämättä kunnolla ymmärretty tai määritelty eikä sitä ole ilmiölähtöisesti strategisoitu.
 
Väitöstutkimuksessa käsitellään noin neljän vuoden pitkäistutkimuksen viimeistä vaihetta, jossa tutkimusotteena hyödynnettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Yli neljän vuoden tutkimusprosessin aikana kohdeorganisaatiossa, Tampereen ammattikorkeakoulussa, toteutettiin kokonaisvaltainen prosessien ja resurssien evaluointi, jonka pohjalta lähdettiin määrittelemään digitalisaation strategisoinnin mallia ja soveltamaan sitä käytännössä. Strategisoinnilla tämän tutkimuksen kontekstissa viitataan kokonaisvaltaiseen ja digitalisaatiota ilmiönä tarkastelevaan ja käsittelevään lähestymistapaan.

Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa digistrategiatyö käynnistettiin vuoden 2014 lopussa, pitkän aikavälin strategian määrittelyllä vuosille 2015-2020. Helmikuussa 2015 koottiin digistrategiaryhmä, joka käynnisti varsinaisen lyhyemmän aikajänteen, eli noin kahden vuoden strategisen suunnittelun. Kevään 2015 kuluessa määriteltiin vuotta 2015 mutta erityisesti myös vuotta 2016 koskevia strategisia tavoitteita, toimenpidekokonaisuuksia ja vastuita. Osana tätä työtä muodostuivat niin kutsutut digistrategiakorit eli strategiset painopistealueet: 1) opetussuunnitelma, opintotarjonta, joustavuus ja koulutusyhteistyö, 2) osaaminen ja jaettu asiantuntijuus, 3) koulutusmyynti, 4) verkostot, näkyvyys ja tunnettuus, 5) teknologia, oppimisympäristö ja oppimateriaali, 6) laadunhallinta ja kehittäminen, 7) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, sekä 8) digitaaliset palvelut ja avoin data.

Väitöstutkimuksessa tuodaan esille kohdeorganisaatiossa sovellettu, testattu ja dokumentoitu malli ja lähestymistapa digitalisaation strategisointiin, jonka vaikuttavuutta analysoidaan digistrategiatyöhön osallistuneiden kognitiivisella ja henkilökohtaisella toiminnan tasolla esimies- ja johtajarooleissa sekä systeemisellä tasolla läpi kohdeorganisaation.

Voidaan todeta että digistrategiaprosessin ensimmäinen runsas vuosi (2015-2016 kevät) on vaikuttanut digistrategiaryhmän jäsenten johtajuusrooliin, tuottanut uutta yhteistä tietämystä, tarjonnut tukea ja selkänojaa digitalisaation johtamiselle, nostanut digitalisaation kriittistä tarkastelua koko organisaatiossa, johtanut lukuisiin erilaisiin ja erilaajuisiin kehittämistoimenpiteisiin ja -toimenpidekokonaisuuksiin, edistänyt joidenkin mielestä myös kohdeorganisaation tunnettuutta digitalisaatio-kontekstissa sekä tuottanut johtamisjärjestelmän mukaiseen vuosisuunnitteluprosessiin syötettä korkeakouluorganisaation kaikilla organisaatiotasoilla. Digistrategiatyölle annettiin paljon arvoa muun muassa sen takia, että se on nostanut ilmiön digitalisaatio kriittisyyttä sekä strategiana myös viestinyt sen juuri kohdeorganisaation kontekstiin sovitettuna.

Digistrategian kahden vuoden toimeenpanosuunnitelman realisoitumisen ja organisaation yksikkökohtaisten vuosisuunnitelmien analyysien perusteella voidaan todeta, että digistrategia on lähtenyt jalkautumaan läpi organisaation ja että digitalisaatiota ei lähestytä eri yksiköissä pelkästään opetuksen toteutusmallien näkökulmasta, vaan sen sijaan hyvin kokonaisvaltaisesti. Tämä on ollut mahdollista ennen kaikkea sen ansiosta, että digistrategiaryhmämme jäsenet ovat ottaneet vastuunsa vakavasti digitalisaation johtajina.

Yhtenä haasteena on ylläpitää saavutettu ”momentum” ja varmistaa, että katse pysyy tulevaisuudessa, eikä juutu pelkästään tehtyjen asioiden tarkasteluun. Toisaalta, kuten haastatellut digistrategiaryhmän jäsenetkin toivat esille, on paljon meneillään olevia merkittäviä muutoksia ja hankkeita, jotka kilpailevat koko organisaation huomiosta ja resursseista, ja on varmistettava, että digistrategiatyömme saa riittävän panostuksen myös jatkossa.

Digistrategiatyössä määriteltyjen ja sen toimeenpanossa toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden tieteellinen analysointi on rajattu väitöstutkimuksen ulkopuolelle siitä syystä, että pääosa toimenpiteistä toteutettiin vasta vuoden 2016 puolella. Näin ollen on liian aikaista tehdä luotettavaa analyysia vaikuttavuudesta.

Optimaalisimmillaan strategisoinnissa annetaan tilaa myös toiminnassa syntyville uusille avauksille, luovuudelle ja uuden kokeilemiselle. Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa digistrategia oli, ja on, luonteeltaan melko suunnitelmallinen, mutta kuitenkin jatkuvasti toiminnassa kehittyvä ja oppiva. Se reagoi muutostarpeille ketterästi ja nöyrästi. Suunnitelmallisen digistrategian ja digistrategiatyön avulla ilmiön digitalisaatio kriittisyyttä ja moniulotteisuutta on kyetty viestimään hyvin konkreettisella tavalla läpi tutkimuksen kohdeorganisaation.  

On selvää, että strategisointiin ja strategiatyöhön vaikuttaa hyvin keskeisesti myös ulkoinen toimintaympäristö, eikä vähiten Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus. Lisäksi on myös alueellisia toimintaympäristömuutoksia ja -murroksia, joilla on merkittävä vaikutuksensa korkeakouluorganisaation strategiaprosesseihin. Yksi hyvin keskeinen tällainen paikallisen tason murros, joka vaikuttaa osaltaan myös tämän tutkimuksen kohdeorganisaation digistrategiatyöhön, on meneillään oleva Tampere3-hanke, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia luoda huipputason korkeakouluyhteisö Tampereelle myös digitalisaation näkökulmasta.
 
Tässä väitöstutkimuksessä luotua mallia ja työkaluja johtaa digitalisaatiota strategisoinnin osana voidaan hyödyntää myös muissa vastaavissa korkeakoulutuksen organisaatioissa. Mallin soveltaminen muussa kuin alkuperäisessä yhteydessä edellyttää toki kontekstuaalisten tekijöiden ja erityispiirteiden huomioonottamista.

                                               ******

Haukijärven väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2181, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0155-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1680, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0156-9, ISSN 1456-954X.

Ilkka Haukijärvi on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut kehittämispäällikkönä vuodesta 2014 lähtien Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja

Ilkka Haukijärvi, Puh. 040 800 4816, ilkka.haukijarvi@tamk.fi