Eläköitymisprosessi Alankomaissa ja Suomessa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, sali K 103, Kalevantie 5

Järjestäjä(t)
Aart-Jan Riekhoff
Kuva: Jenni Toivonen

MSc Aart-Jan Riekhoffin väitöstilaisuus

Retirement Trajectories in the Netherlands and Finland: Institutional Change, Inequalities, De-standardisation and Destabilisation (Eläköitymisprosessi Alankomaissa ja Suomessa: institutionaalinen muutos, eroavaisuudet, epäyhdenmukaistuminen ja epävakautuminen)

Väitöskirja kuuluu sosiaalipolitiikan alaan.

Vastaväittäjänä on professori Joakim Palme (Uppsalan yliopisto, Ruotsi). Kustoksena toimii emeritusprofessori Pertti Koistinen.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
 

Ikääntyneillä työntekijöillä edelleen muita suurempi työttömyysriski

Yli puolet Suomen ja Alankomaiden työllisistä poistuu työmarkkinoilta ennen eläkeikää. 2000-luvun eläkeuudistukset ovat pidentäneet työuria molemmissa maissa, mutta erityisesti ikääntyneillä naisilla ja heikosti koulutetuilla on edelleen muita suurempi työttömyysriski.

Tuoreen väitöskirjan mukaan eläkkeelle siirtyminen on luonteeltaan enemmän pitkäaikainen prosessi kuin yksittäinen askel ihmisen elämässä. Suomen ja Alankomaiden viisikymppisiä työntekijöitä seurannut Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff havaitsi, että eläkkeelle siirtymisessä on useita eri vaiheita, jotka voivat kestää vuosia.

– Moni suomalainen ja hollantilainen saa eläkettä tai muita sosiaalietuuksia jo ennen kuin he siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Sekä Alankomaissa että Suomessa työttömyydestä ja pitkäaikaisesta sairastamisesta seuraa yleensä työntekijän pysyvä vetäytyminen työmarkkinoilta, vaikka hänellä olisi vielä työvuosia jäljellä, Riekhoff kertoo.

Joka kymmenes siirtyy eläkkeelle työttömänä

Suomen ja Alankomaiden eläkejärjestelmät ovat Riekhoffin mukaan melko samankaltaiset. Molemmissa maissa eläkkeelle voi siirtyä joustavasti sekä ennen että jälkeen virallisen vanhuuseläkeiän. Molemmissa maissa on myös sairauteen, työkyvyttömyyteen ja työttömyyteen liittyviä eläkereittejä.

–  Eläkereitti riippuu erityisesti koulutustasosta. Sekä Suomessa että Alankomaissa korkeakoulutus vähentää ennenaikaisen eläkkeellesiirtymisen riskiä. Tosin eri väestöryhmillä on toisistaan poikkeavia eläkereittejä, varsinkin maanviljelijöillä ja työntekijäammattien tekijöillä, Riekhoff sanoo.

Riekhoffin tutkimuksesta ilmenee, että Suomessa joka kymmenes vanhuuseläkkeelle siirtynyt oli työtön. Työttömyydestä eläkkeelle siirtyminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin Alankomaissa. Suomen eduksi Riekhoff laskee ikääntyneiden naisten korkeamman työllisyysasteen. Alankomaissa puolestaan ikääntyneiden naisten osa-aikatyö on Suomea yleisempää.

Naisilla ja heikosti koulutetuilla muita suurempi työttömyysriski

Sekä Suomessa että Alankomaissa sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmien uudistukset ovat onnistuneet pidentämään työuria. Uudistusten seurauksena ikääntyneiden työntekijöiden työllisyys on parantunut Suomessa. Heidän riskinsä joutua työttömäksi on pienentynyt ja työuransa ovat tulleet vakaammiksi.

– Tosin miehet ja korkeasti koulutetut hyötyvät kehityksestä muita enemmän. Työttömyysriski on edelleen muita suurempi naisilla ja alemman koulutusasteen työntekijöillä.

Tutkimus perustuu Alankomaiden tilastokeskuksen, Suomen tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin. Tutkimuksessa seurattiin viisikymppisten työntekijöiden työuraa eläkkeellesiirtymiseen asti.

Riekhoff tutki Alankomaista kahta eri väestöaineistoa. Ensimmäisessä aineistossa oli 2 277 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuosina 1943-1945. Toisen aineistossa oli 12 843 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuosina 1940-1946.  Riekhoff tutki kahta eri väestöaineistoa myös Suomesta. Ensimmäinen aineisto koostui 56 000 henkilöstä, jotka olivat syntyneet vuonna 1948. Toinen aineisto koostui 238 099 henkilöstä, jotka olivat syntyneet vuosina 1937-1948.

                                           ******

Riekhoffin väitöskirja julkaistaan Eläketurvakeskuksen Tutkimuksia-sarjassa: Finnish Centre for Pensions, Studies 05/2018.