Enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välinen yhteys eri maissa

Alkaa
Alkaa kello
09.00
Paikka

Arvo-rakennus, luentosali F025, Lääkärinkatu 1

Järjestäjä(t)

FM Sami Oikarisen väitöstilaisuus

Association between enterovirus infections and type 1 diabetes in different countries (Enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välinen yhteys eri maissa)

Väitöskirja kuuluu virologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Antonio Toniolo (Insubrian yliopisto, Italia). Kustoksena toimii professori Heikki Hyöty.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen välinen yhteys eri maissa

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka johtuu haiman beetasolujen spesifisestä tuhoutumisesta. Sairastumisriski määräytyy geneettisesti, mutta sairauden puhkeamiseen tarvitaan myös jokin ympäristötekijä. Tietyt ravintotekijät, bakteerifloora sekä virukset on liitetty mahdollisiksi riskitekijöiksi. Vahvin näyttö on kuitenkin enteroviruksesta, jonka roolia tyypin 1 diabeteksen kehityttymisessä on tutkittu monissa epidemiologisissa tutkimuksissa sekä eläin- ja solumalleissa.

Väitöstutkimus perustui eri maiden lapsiväestöjä edustaviin aineistoihin Suomesta, Ruotsista, Kreikasta, Englannista, Ranskasta, Kreikasta ja Yhdysvalloista. Tutkimukseen osallistui 337 tyypin 1 diabetekseen sairastunutta lasta, 90 autovasta-ainepositiivista esidiabetesvaiheessa olevaa lasta ja 389 tervettä autovasta-ainenegatiivista verrokkilasta. Enterovirusinfektiot todettiin osoittamalla viruksen geenituotteita veri ja ulostenäytteistä sekä mittaamalla vasta-aineita enteroviruksia kohtaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että enterovirusinfektiot ovat yleisempiä tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla kuin terveillä verrokkilapsilla. Suurin ero ryhmien välillä nähtiin erityisesti kuusi kuukautta ennen tyypin 1 diabetesta ennustavien autovasta-aineiden ilmaantumista. Lisäksi osoitettiin, että autovasta-ainepositiivisilla lapsilla, jotka myöhemmin sairastuivat tyypin 1 diabetekseen, oli enemmän enterovirusinfektioita kuin lapsilla, joille sairaus ei puhjennut. Sairastuvuusriski nousi heti enterovirusinfektion jälkeen, mutta enterovirusta ei havaittu enää tyypin 1 diabeteksen puhkeamishetkellä. Tulokset osoittivat, että enterovirusinfektiot liittyivät ajallisesti tautiprosessin käynnistymishetkeen, mutta virukset näyttivät myös vauhdittavan jo käynnissä olevaa tautiprosessia. Enterovirusten alatyypeistä tutkittiin erityisesti Coxsackie B viruksia, jotka on aikaisemmissa tutkimuksissa liitetty tyypin 1 diabeteksen syntyyn. Näistä viruksista CBV1 serotyypin havaittiin liittyvän tyypin 1 diabetekseen, kun taas vasta-aineet muita CBV (2-6) viruksia vastaan olivat yhtä yleisiä tapaus- ja verrokkiryhmissä. Nämä löydökset olivat samansuuntaiset kaikissa viidessä tutkimukseen osallistuneessa eurooppalaisessa populaatiossa.

Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempia havaintoja siitä, että enterovirukset, erityisesti CBV1 virus, voivat mahdollisesti liittyä tyypin 1 diabeteksen syntyyn. Väitöstutkimus puoltaa jatkotutkimusta viruksen ja taudin syy-seuraussuhteen varmistamiseen CBV rokotteen tai viruslääkkeiden avulla kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa.

                                               ******

Sami Oikarinen on syntynyt Sonkajärvellä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa.

Oikarisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2228, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0270-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1728, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0271-9, ISSN 1456-954X.

Lisätietoja

Sami Oikarinen, Puh. +358 50 328 1500, Sami.Oikarinen@uta.fi