Epilepsiakohtauksiin liittyvät tulehdusmuutokset vaikeahoitoisessa epilepsiassa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, keltainen sali F025, Arvo Ylpön katu 34

Tiina Alapirtti

LL Tiina Alapirtin väitöstilaisuus

Seizure-related Inflammation in Refractory Epilepsy Patients : A video-EEG study (Epilepsiakohtauksiin liittyvät tulehdusmuutokset vaikeahoitoisessa epilepsiassa : video-EEG tutkimus)

Väitöskirja kuuluu neurologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Seppo Soinila (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Jukka Peltola.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Epilepsiakohtauksiin liittyvät tulehdusmuutokset vaikeahoitoisessa epilepsiassa

Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada poikkeavan hermosolujen purkaustoiminnan seurauksena epilepsiakohtauksia ilman välitöntä altistavaa tekijää. Purkauksen alkamispaikka ja leviäminen aivoissa vaikuttavat kohtauksen luonteeseen. Epilepsia on 30 prosentilla sairastuneista edelleenkin vaikeahoitoinen, eli lääkityksestä huolimatta kohtauksettomuutta ei ole saavutettu. Paikallisalkuinen kohtaus alkaa usein ohimolohkon alueelta. Viimeisen 20 vuoden aikana on kiinnostuttu lisääntyvästi epilepsian vaikeahoitoisuuteen liittyvistä tulehduksellisista tekijöistä.

Sytokiinit, kuten interleukiini-6 (IL-6), ovat proteiinirakenteisia solujen viestinnän välittäjäaineita, jotka tunnetaan tulehdusreaktiota säätelevistä vaikutuksistaan. Sytokiinien määritys verestä voi antaa tietoa potilaiden kohtauksiin liittyvästä tulehduksesta. Cell-free DNA (cf-DNA) on tulehduksen ja solukuoleman merkkiaine. C-reaktiivista proteiinia (CRP) muodostuu akuutin tulehduksen yhteydessä.

Neljästä osatyöstä koostuvan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erilaisiin epilepsiakohtauksiin liittyviä tulehdusreaktiota ja niihin vaikuttavia tekijöitä luotettavasti analysoidussa kohtauksessa neljän vuorokauden video-EEG -tutkimuksen aikana vaikeahoitoisilla epilepsiapotilailla. Tutkimukseen osallistui 78 potilasta, joista 51 sai yhden tai useampia epilepsiakohtauksia rekisteröinnin aikana. Heiltä otettiin verinäytteitä tulehdusmerkkiaineiden analysointiin ennen kohtausta sekä 3, 6, 12 ja 24 tunnin kuluttua kohtauksesta.

Väitöstutkimuksen tulosten mukaan vaikeahoitoisilla epilepsiapotilailla tapahtuu kohtaukseen liittyviä tulehdusreaktioita. Ohimolohkoepilepsiassa tulehdusvasteet eroavat muista lohkoista alkavista epilepsioista yksittäisen kohtauksen jälkeen. Uutena löydöksenä oli ohimolohkoepilepsiassa IL-6:n nousu, jos IL-6 pitoisuus oli matala tai kohtauksia oli vähemmän edeltäneen vuoden aikana. Jos kohtauksia oli enemmän tai IL-6:n pitoisuus oli korkeampi, ei yksittäinen kohtaus nostanut IL-6:n pitoisuutta. Yleistyneet ja pidempään kestäneet kohtaukset nostavat yksittäisen kohtauksen jälkeen IL-6:n ja CRP:n pitoisuuksia. Tulokset viittaavat myös cf-DNA:n osallisuuteen vaikeahoitoisessa epilepsiassa; jos sairaus on kestänyt pidempään, reaktio yksittäisen kohtauksen jälkeen on heikompi. Voidaan todeta, että tulehdusreaktioilla voi olla merkitystä vaikeahoitoisessa epilepsiassa tapahtuviin pitkäkestoisiin muutoksiin, kuten solukatoon tai aivojen eri osien väliseen toiminnan koordinaatioon. Tulehdusreaktiot voivat suojata vaurioilta tai lisätä niitä.
 

                                          ******

Alapirtin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2363, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1869, Tampere University Press 2018.