Epilepsian optimaalinen lääkehoito

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, keltainen sali F025, Arvo Ylpön katu 34

Jussi Mäkinen

LL Jussi Mäkisen väitöstilaisuus

Epilepsy : More than seizures, optimizing antiepileptic drug therapy (Epilepsian optimaalinen lääkehoito)

Väitöskirja kuuluu neurologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Morten Lossius (Oslon yliopisto, Norja). Kustoksena toimii professori Jukka Peltola.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Epilepsian lääkehoito

Epilepsia tarkoittaa ilman välittömiä ulkoisia syitä ilmaantuvia toistuvia kohtauksia. Epilepsian taustalla on hermosolujen liiallinen, poikkeava purkaustoiminta. Sairaus aiheuttaa tajunnan häiriöitä tai liike-, tunto- tai autonomiseen hermostoon liittyviä tai psyykkisiä äkillisiä oireita.  Kohtauksen laatu riippuu purkauksen alkamiskohdasta ja mahdollisesta leviämisestä aivoissa. Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden alkamisikä, ennuste, hoito, taustalla olevat syyt ja vaikutukset potilaan elämänlaatuun vaihtelevat merkittävästi.

Epilepsialääkityksen optimointia tarvitaan, mikäli potilaalla esiintyy toistuvia epileptisiä kohtauksia, eikä epilepsiakirurgia tule kyseeseen. Ongelma on, että kahden eri lääkkeen vaihtoehtoisia yhdistelmiä on yli 200 ja kolmen lääkkeen yhdistelmiä jo toista tuhatta. Nykyisin epilepsian yhdistelmälääkehoito perustuu usein farmakologisesti epäedullisten yhdistelmien välttämiseen ja potilaan mahdollisten liitännäissairauksien huomioimiseen. Väitöstutkimuksen tarkoitus oli tuottaa uutta tietoa epilepsian lääkehoidosta, jonka avulla pystytään entistä paremmin minimoimaan lääkitykseen liittyvät haitat ja toisaalta maksimoimaan teho.

Tutkimus osoitti, että osa paikallisalkuista epilepsiaa sairastavista saattaa hyötyä uudemmista epilepsialääkkeistä kohtauksettomuuden saavuttamiseksi. Tämä tieto rohkaisee jatkamaan aktiivisia lääkehoitoponnisteluja, mikäli kohtauksia ei saada hallintaan. Lisäksi tavallisimpien paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeiden osalta pidempiaikaista hoitovastetta on mahdollista ennustaa jo ennen lääkityksen aloittamista. Mikäli ensilinjan lääkitykseen liittyy merkittäviä haittoja, vaihtoa vastaavalla mekanismilla vaikuttavaan lääkkeeseen voidaan harkita, koska tutkimustulosten mukaan vaihto voidaan toteuttaa turvallisesti. Tulokset vahvistavat käsitystä, että karbamatsepiinilääkityksellä saattaa olla epäedullisia vaikutuksia kolesteroliarvoihin sekä sukuhormoneihin (miehillä). Toisaalta karbamatsepiinihoidon päättämiseen kohtauksettomilta potilailta näyttää kuitenkin liittyvän kohtalainen kohtausten uusimisen riski. Epilepsian yhdistelmälääkehoidossa on monia mahdollisuuksia, mutta tärkeintä on, että päätökset lääkityksestä tehdään yhteisymmärryksessä potilaan ja hoitavan lääkärin kanssa.  

                                          ******

Mäkisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2356, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1862, Tampere University Press 2018.