Geenejä, gastronomiaa ja kiitollisuutta

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni A-rakennus, Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)
Ulla Ovaska

VTL, FM Ulla Ovaskan väitöstilaisuus

Genes, gastronomy and gratitude : The development and future of the conservation of native breeds (Geenejä, gastronomiaa ja kiitollisuutta : Alkuperäisrotujen suojelun kehitys ja tulevaisuus)

Väitöskirja kuuluu ympäristöpolitiikan alaan.

Vastaväittäjänä on professori Tiina Silvasti (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Jokinen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Geenejä, gastronomiaa ja kiitollisuutta: Alkuperäisrotujen suojelun kehitys ja tulevaisuus

Alkuperäisrotuisten kotieläinten määrä on vähentynyt maailmanlaajuisesti viime vuosikymmenten aikana. Osa roduista on vaarassa hävitä tai jo hävinnyt kokonaan. Tämä johtaa niiden geenivarojen menetykseen ja samalla maatalouden biodiversiteetin vähenemiseen.  Erityisesti maatalouden modernisaatio uusine teknologioineen ja rotuineen on johtanut siihen, että alkuperäisrotuja korvataan parempituotoksisilla eläimillä. Alkuperäisrotuja tulisi kuitenkin säilyttää lukuisista syistä. Ne ovat sopeutuneet vaikeisiin ilmasto-olosuhteisiin ja ovat siten tärkeitä varautumisessa tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin kuten ilmastonmuutokseen. Alkuperäisrodut ovat tärkeä osa kestävää maataloutta ja niitä suojellaan mm. maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten syiden vuoksi. Roduille on myös käyttöä maaseutuelinkeinoissa.

Väitöskirjassa tutkitaan alkuperäisrotujen suojelun kehitystä ja tulevaisuutta kahden tapaustutkimuksen avulla. Ne ovat jakutiankarjan suojelu Sahan tasavallassa Venäjällä ja alkuperäisrotujen suojelu Suomessa. Tutkimus osoittaa, että huolimatta siitä kuinka erilaisista yhteiskunnista on kyse, yhteisiä suojelun virstanpylväitä, perusteluja ja haasteita voidaan tunnistaa. Molemmissa tapaustutkimuksissa suojelu on seurannut kansainvälistä kehitystä ja myös myötävaikuttanut siihen. Suojelua on edistetty kansallisella ja paikallisella tasolla hyödyntämällä mahdollisuuksia, jotka suojelulle ovat avautuneet kansainvälisen kehityksen myötä. Alkuperäisrotujen suojelun puolesta puhutaan ennen kaikkea biologisin, taloudellisin, kulttuurisin ja muin yhteiskunnallisin syin. Alkuperäisrotujen säilyminen edellyttää yhteisiä tavoitteita sekä toimijoiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä eri tasoilla ja sektoreilla. Ekosysteemipalveluiden käsite soveltuu keskinäisen kommunikaation apuvälineeksi, sillä sen avulla voidaan monipuolisesti tunnistaa alkuperäisrotujen tuottamat hyödyt.  

                                          ******

Ovaskan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2312, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1816, Tampere University Press 2017.

Lisätietoja