Hallintouudistus Etiopian korkeakoulujärjestelmässä

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1096, Kanslerinrinne 1

 

Järjestäjä(t)

HM Yohannes Meharin väitöstilaisuus

Governance Reform in the Ethiopian Higher Education System: Organisational responses to business management tools in the Case of Mekelle University (Hallintouudistus Etiopian korkeakoulujärjestelmässä: Tapaustutkimus Business Management Tool  -välineiden käytöstä Mekellen yliopistossa)

Väitöskirja kuuluu hallintotieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Vincent Lynn Meek (Melbournen yliopisto, Australia). Kustoksena toimii professori Seppo Hölttä.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Hallintouudistus Etiopian korkeakoulujärjestelmässä:Tapaustutkimus Business Management Tool  -välineiden käytöstä Mekellen yliopistossa

Muutokset sosioekonomisessa ja poliittisessa kehityksessä ovat monissa maissa johtaneet usein myös korkeakoulujen johtamisen ja hallinnon mallien muutoksiin. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksista johtuva tehokkuuden, tilivelvollisuuden ja läpinäkyvyyden tavoittelu on pakottanut yliopistot ottamaan käyttöön yritysmaailmassa suosittuja toimintastrategioita ja johtamismalleja. Tämä kehitys on tuonut suuria paineita yliopistoille niiden etsiessä tasapainoa näiden liike-elämässä kehitettyjen menetelmien ja yliopistojen omien sisäisten arvojen, uskomusten, normien ja toimintatapojen välillä.

Yliopistojen akateemisten perusyksikköjen reaktiot ja niiden jäsenten käsitysten muutokset ovat sen muutoksen ytimessä, johon ulkoapäin tuotujen, alun perin yritysjohdon tarpeisiin suunnitelluilla johtamisen välineillä (Business Management Tools, BMT) pyritään vaikuttamaan. Tätä taustaa vasten tämä tutkimus pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan Mekellen yliopiston ja sen akateemisten perusyksikköjen käsityksiä ja vastauksia BMT-välineiden käyttöönoton tuomiin paineisiin ja vaatimuksiin. Tutkimuksessa käytetään resurssiriippuvuusteoriaa ja uusinstitutionaalista teoriaa tapausyliopiston organisatoristen reaktioiden ymmärtämiseksi. Tutkimuksen aineisto on laadullinen ja se koostuu puolistrukturoidusta, organisaatio- ja yksikkötason avainhenkilöiden haastatteluista, tapausyliopiston dokumentti- ja arkistoaineistosta sekä muiden merkittävien sidosryhmien politiikkadokumenteista. Kerätty aineisto kokonaisuudessaan on analysoitu temaattisesti.

Analyysin tulokset osoittavat, että BMT-välineet on otettu käyttöön ulkoapäin annettuina ja että akateeminen henkilöstö pitää niitä pääosin yliopiston ja sen akateemisten yksiköiden kulttuuriin ja toimintamalleihin sopimattomina. Koska Etiopian valtio on julkisten yliopistojen ainoana rahoittajana ottanut nämä välineet valtionohjauksen instrumenteiksi,Mekellen yliopisto on mukautunut paineisiin ja vaatimuksiin ottamalla nämä välineet myös sisäisesti käyttöönsä. Kuitenkin, koska valtionohjaus BMT-välineiden käyttöönottamiseksi voidaan tulkita prosessiltaan pakottavaksi toimenpiteeksi, yliopisto ja sen perusyksiköt suostuivat symbolisella tasolla ottamaan välineistön käyttöönsä varmistaakseen näin legitimiteettinsä ja selviytymisensä eikä niinkään lisätäkseen tehokkuuttaan ja vaikuttavuuttaan kuten valtio oli olettanut.

Tämä tutkimus osoittaa lisäksi, että valtaosa BMT-välineiden käyttöönottoon tähtäävien ohjelmien ja toimintojen kehittämisestä ei ole rakenteellisesti integroitunut yliopiston ja sen akateemisten yksikköjen arvoihin, normeihin ja toimintamalleihin. Toisin sanoen,tämä tutkimus ei anna tukea väitteille siitä, että BMT-välineiden käyttöönotto olisi saanut aikaan merkittäviä organisatorisia muutoksia yliopiston ja sen yksiköiden työprosesseissa. Ylipäänsä yliopiston johdon voidaan havaita olevan eräänlaisessa tienhaarassa etsiessään tasapainoa akateemisten arvojen ja normien sekä BMT-välineiden käyttöönoton aiheuttamien ulkoisten paineiden välillä.

Näiden havaintojen pohjalta voidaan suositella, että onnistuakseen akateemiseen toimintaan vaikuttavien merkittävien reformien tulisi olla mieluummin sisäsyntyisiä kuin ulkoapäin ja määräyksillä toteutettuja. Yliopiston autonomian tulisi olla tarpeeksi vahva, että ne pystyisivät ulkoisen ja sisäisen tilannearvionsa pohjalta kehittämään organisatoristen ominaispiirteidensä ja toimintaympäristönsä vaatimusten mukaisia uudistumisohjelmia. Lisäksi tutkimustulokset tukevat suositusta yliopiston sisäisen johtamis- ja hallintokapasiteetin vahvistamiseen tähtäävän koulutuksen käynnistämisestä yliopiston vakaan kehityksen takaamiseksi. Kansallisen korkeakoulututkimuksen keskuksen perustaminen ja toiminta auttaisivat yliopistojen johtoa yliopisto-organisaation erityislaatuisen dynamiikan ymmärtämisessä. Kaiken kaikkiaan, tutkimustulokset korostavat tarvetta jonka mukaan kaikkien sidosryhmien tulisi syvällisemmin ymmärtää yliopistoille ominaista muutosten dynamiikkaa pystyäkseen saamaan aikaan tavoittelemiaan muutoksia.

                                               ******

Meharin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2202, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0207-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1702, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0208-5, ISSN 1456-954X.

Yohannes Mehari on syntynyt Etiopiassa ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee Tampereen yliopistossa koordinaattorina.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

 

Lisätietoja

Yohannes Mehari, puh. +358 45 205 8255, yohannes.mehari@staff.uta.fi