Hoitajien työstressi perusterveydenhuollossa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Lääkärinkatu 1

 

Järjestäjä(t)

Master of Caring (Nursing) Nijolė Galdikienėn väitöstilaisuus

Nurses’ occupational stress in primary health care. Evaluated in connection to organizational social context (Hoitajien työstressi perusterveydenhuollossa. Arviointi suhteessa organisaation sosiaaliseen todellisuuteen)

Väitöskirja kuuluu hoitotieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Arja Häggman-Laitila (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Tarja Suominen.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Hoitajien työstressi perusterveydenhuollossa. Arviointi suhteessa organisaation sosiaaliseen todellisuuteen

Stressi on yksi vakavimmista työhön liittyvistä riskeistä eri terveydenhuoltoalan konteksteissa työskentelevillä hoitajilla, kuten myös perusterveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla. Useimmiten hoitajat kokivat stressiä johtuen työmäärästä, johtamisesta, konflikteista sekä johtajien että henkilökunnan kanssa ja emotionaalisista vaatimuksista johtuen. Lisäksi tutkijat ovat yrittäneet löytää selitystä mahdollisesta stressin ja organisaation sosiaalisen kontekstin (organisaatiokulttuuri, organisaatioilmapiiri ja moraali) välisestä yhteydestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida hoitajien kokemaa stressiä ja sen yhteyttä sosiaaliseen kontekstiin perusterveydenhuollossa. Perimmäinen tavoite oli lisätä tietoa, jotta löydettäisiin keinoja organisaatiokulttuurin ja ilmapiirin kehittämiseksi hoitajien stressin ehkäisemiseksi.

Empiirinen kuvaileva poikkileikkaustutkimus tehtiin hoitajien kokemasta stressistä, organisaation kulttuurista ja ilmapiiristä sekä moraalista. Aineisto kerättiin Liettuassa, yhdessä maakunnassa elokuusta 2009 tammikuuhun 2010. Aineisto kerättiin kahdella mittarilla: Expanded Nursing Stress Scale (ENSS) ja Organizational Social Context (OSC) -mittari.  Yhteensä 187 hoitajaa vastasi hoitajien stressiä mittaavaan mittariin (ENSS) ja 344 terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa (mukaan lukien hoitajat) vastasivat sosiaalista kontekstia (OSC) mittaavaan mittariin. Terveydenhuoltohenkilöstö (hoitajat, lääkärit ja muut) yhteensä 29 tiimistä, jotka olivat 18 terveyskeskuksesta (primary health care centers) osallistui tähän tutkimukseen.   

Perusterveydenhuollossa työskentelevät hoitajat kokivat stressiä tilanteessa, jolloin he kohtasivat potilaiden kuoleman ja kun heillä oli konflikteja lääkäreiden, potilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Vanhemmat ja pidemmän työkokemuksen omaavat hoitajat raportoivat intensiivisestä stressistä lääkäreiden kanssa olevissa stressitilanteissa. Nuorempien potilaiden parissa työskentelevät hoitajat kokivat enemmän  stressiä kuin ne, jotka työskentelivät aikuispotilaiden kanssa.

Kokemusta stressistä hoitajatiimissä tutkittaessa havaittiin sen vaihtelevan tiimeittäin. Tiimin koon merkitys on kohtalainen. Tiimiä koskevien taustatekijöiden yhteys stressin osa-alueisiin oli pieni. Työmäärä näytti aiheuttavan enemmän stressiä isommissa tiimeissä. Hoitajien tiimien tasolla löydettiin vahva positiivinen korrelaatio kaikkien tutkittujen stressin osa-alueiden välillä lukuun ottamatta syrjintää. Eri tiimeillä oli erilaisia profiileja stressin osalta, mutta yhteneväisyyksien mukaan erilaisia ryhmiä oli tunnistettavissa mikä johtajien tulisi havaita.

Sosiaalinen konteksti (organisaatiokulttuuri, organisaatioilmapiiri ja moraali) vaihtelivat terveydenhuoltohenkilöstön näkökulmasta. Erilaisia organisaatiokulttuureja, ilmapiirejä ja moraalin tasoja oli sekä tiimitasolla että organisaatiotasolla. Merkittäviä tiimien välisiä eroja oli kulttuurin joustamattomuuden ja vastarinnan suhteen. Organisaatiotasolla löydettiin merkittäviä vaihteluita kulttuurin joustamattomuuden, vastarinnan ja pätevyyden suhteen. Ilmapiiri vaihteli sekä tiimi- että organisaatiotasolla sekä stressin että funktionaalisuuden osalta.

Organisaatiokulttuurin, ilmapiirin ja hoitajien kokeman stressin yhteys perusterveydenhuollossa erosi yli tiimien. Hoitajien kokema stressi korreloi tilastollisesti merkitsevästi kestävän organisaatiokulttuurin ja ilmapiirin funktionaalisuuden kanssa. Hoitajat, jotka työskentelivät tiimeissä, joiden organisaatiokulttuuria leimasi pätevyys kokivat stressiä tilanteissa, jolloin heillä oli ongelmia johtajien kanssa, tilanteissa potilaiden ja perheiden kanssa ja konflikteissa lääkäreiden kanssa. Kun ilmapiirin funktionaalisuus tiimissä oli matala, hoitajat kokivat stressiä tilanteissa, jolloin heillä oli ongelmia ikätovereiden ja johtajien kanssa ja kun valmistautuminen oli ollut riittämätöntä.

Tulokset hoitajien kokemasta stressistä perusterveydenhuollossa auttanee tunnistamaan ongelmia ja löytämään keinoja hoitajien stressin ennaltaehkäisemiseksi. Johtajien tulisi olla tietoisia hoitajien kokeman stressin vaihteluista eri tiimeissä ja heidän tulisi tunnistaa erilaiset sosiaaliset kontekstit missä tiimit työskentelevät, jotta he voivat tunnistaa ratkaistavissa olevat ongelmat ja vähentää hoitajien kokemaa stressiä ja edistää näyttöön perustuvia käytäntöjä. Perusterveydenhuollon organisaatiokulttuurin ja organisaatioilmapiirin arviointi lisää tietoamme organisatorista tekijöistä, jotka myötävaikuttavat suuressa määrin hoitotyön alueella.                                               

                                            ******

Nijolė Galdikienė on syntynyt Žemgrindžiaissa Liettuassa ja hän on suorittanut Master of Caring (Nursing) Sciences -tutkinnon Blekinge Institute of Technologyssa Ruotsissa.

Galdikienėn väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2218, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0243-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1718, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0244-3, ISSN 1456-954X.

Lisätietoja

Nijolė Galdikienė, puh. +370 65030857, nijole.galdik@gmail.com