Kansainvälistymisen suomalainen intressi

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

FM Kristiina Vihmalon väitöstilaisuus

Kansainvälistymisen suomalainen intressi : Kansallinen etu Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymistä koskevassa institutionaalisessa puheessa 1960-luvulta 2000-luvulle (The Finnish national interest of promoting internationalisation : National interest in institutional discourse concerning the internationalisation of Finnish business and industrial life from the 1960’s to the 21st century)

Väitöskirja kuuluu aluetieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Sami Moisio (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Jouni Häkli.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Kansainvälistymisen kansallinen intressi

Kansainvälistymisestä tuli 1990- ja 2000-lukujen aikana hyvin yleinen käsite Suomea ja suomalaisten tulevaisuutta koskevissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Kansainvälisyyttä alettiin korostaa varsinkin koulutuksen ja työelämän kehitykseen liittyneissä puheenvuoroissa. Väitöstutkimuksessani tarkastelen Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisestä käytyä keskustelua analysoimalla kauppa- ja teollisuusministeriön nimissä vuosina 1963–2006 julkaistuja elinkeinopoliittisia tekstejä.

Aineistostani on löydettävissä kolme kansainvälisyyskeskustelua jäsentänyttä teemaa, jotka ovat osittain ajallisesti rajattuja mutta toisaalta myös limittäisiä ja päällekkäisiä keskustelukokonaisuuksia. Ensimmäinen teemoista on 1960–1980-luvuilla hallinnut puhe Suomelle tärkeänä pidetystä ulkomaankaupasta ja etenkin viennistä, jota on täytynyt jatkuvasti edistää ja kasvattaa kaikin mahdollisin tavoin. 1990-luvun alkupuolella ulkomaankauppateeman päälle alkoi rakentua pohdinta Euroopan yhdentymisestä ja sen seurauksista suomalaisille. Tämän pohdinnan ytimessä oli kysymys siitä, minkälainen Eurooppa-ratkaisu olisi paras Suomen elinkeinoelämän ja suomalaisten yritysten kannalta – toisin sanoen, pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin vai ei. 2000-luvulla kansainvälisyyskeskustelu laajeni puheeksi globalisaatiosta, jonka on katsottu yhdistäneen koko maailman yhdeksi, alueellisesti kytkeytyneeksi taloudellisen toiminnan ja kilpailun tilaksi, jossa suomalaisen elinkeinoelämän on tavalla tai toisella selviydyttävä.  

Kauppa- ja teollisuusministeriön teksteissä kansainvälisyyteen on yleensä suhtauduttu hieman arastellen ja pelokkaasti. Ministeriön näkemyksissä kansainvälisyys on useimmiten näyttäytynyt uhkaavan vaaran kaltaisena ilmiönä ja kansainvälistyminen välttämättömänä ja vääjäämättömänä prosessina, josta suomalaisten on jotenkin vain suoriuduttava. Pelon ja huolen leimaamasta suhtautumisesta huolimatta kansainvälistymistä on joka tapauksessa pitänyt jatkuvasti edistää.

Ministeriön julkaisemalle kansainvälisyyspuheelle on myös ollut ominaista kansakuntaisuuden voimallinen rakentaminen. Kansakuntaisuutta on rakennettu erityisesti niissä kohdissa, joissa on puhuttu Suomesta maana, suomalaisista kansakuntana ja Suomen kansallisesta intressistä eli suomalaisten edusta. Kansakuntaisuutta on tuotettu esimerkiksi viittaamalla ”meihin suomalaisiin”, jolloin on luotu kuvaa yhteisöllisestä kansallisesta toimijasta. Kansainvälisen vuorovaikutuksen edistämisen motiivina on aina ollut tämän kansallisen me-yhteisön edun maksimointi: kaiken kansainvälistymisen on jollakin tavalla hyödytettävä Suomea ja suomalaisia. Esimerkiksi ulkomaanviennistä on saatu kansantaloudelle tärkeitä vientituloja, ja kansainvälisen teknologisen yhteistyön on toivottu nostavan osaamisen tasoa Suomessa. Merkittävää on, että kansallisen edun sisältö ei ole juuri muuttunut tarkastelujakson aikana. 1960-luvulta 2000-luvulle tärkeimmät kansalliset tavoitteet, joihin kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämisellä on pyritty, ovat olleet kansantalouden kasvu, Suomen työllisyys ja suomalaisten hyvinvointi.  

Tutkimukseni keskeisimpänä johtopäätöksenä esitän, että kansallisvaltio ja kansakunta ovat vakiinnuttaneet asemansa maailman tilallista järjestymistä ja ihmisten sosiokulttuurista ymmärrystä hallitsevina rakenteina kaikesta kansainvälistymistä ja globalisaatiota korostavasta puheesta huolimatta. Tässä tutkimuksessa tavoitteeni on ollut tehdä näkyväksi tämä kyseenalaistamattomaksi ja itsestään selväksi maailman jäsentämisen tavaksi luonnollistunut nationalistinen ajattelu.  

                                          ******

Vihmalon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2324, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1828, Tampere University Press 2017.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja