Katsekontaktin vaikutus vireystilaan ja tarkkaavuuteen

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

Terhi Helminen

PsM Terhi Helmisen väitöstilaisuus

The effect of eye contact on arousal and attention : A psychophysiological perspective (Katsekontaktin vaikutus vireystilaan ja tarkkaavuuteen : Psykofysiologinen näkökulma)

Väitöskirja kuuluu psykologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Gwyneth Doherty-Sneddon (Newcastlen yliopisto, UK). Kustoksena toimii professori Jari Hietanen.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Katsekontaktin vaikutus vireystilaan ja tarkkaavuuteen – Psykofysiologinen näkökulma

Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin katsekontaktin vaikutuksia havaitsijaan mittaamalla kehollisia, autonomisen hermoston reaktioita. Tutkimuksessa osoitettiin, että suora katse saa havaitsijan vireystilan nousemaan. Katseen aikaansaama vireystilan nousu voi vaikuttaa henkilön kognitiiviseen suoriutumiseen. Väitöskirjassa osoitettiin myös, että suora katse ei kiinnitä autismikirjon lasten tarkkaavaisuutta tavanomaisella tavalla.

Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa osoitettiin, että katsekontakti saa aikaan vireystilan nousun, riippumatta katsekontaktin kestosta. Vireystilaa arvioitiin mittaamalla ihon sähkönjohtavuuden muutoksia. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilön persoonallisuuden piirteet vaikuttavat katsekontaktin käyttöön sosiaalisissa tilanteissa. Tässäkin tutkimuksessa emotionaalisen tasapainoisuuden piirteillä oli vaikutusta siihen, halusiko osallistuja välttää vai lähestyä henkilöä, joka katsoi häntä silmiin. Persoonallisuuden piirteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet katsekontaktin aikaansaamaan vireystilan nousuun.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että katsekontakti vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen esimerkiksi muistia vaativissa tehtävissä. Väitöskirjan toisessa osatutkimuksessa osoitettiin, että katseen aikaansaama vireystilan nousu selitti osittain tätä ilmiötä. Muutokset vireystilassa eivät kuitenkaan selittäneet täysin katseen ja muistisuoriutumisen yhteyttä. Toinen mahdollinen mekanismi, joka selittää katseen vaikutusta suoriutumiseen, liittyy motivaatioon: Katsekontakti voi lisätä henkilön ponnistelua tehtävässä. Katsekontaktin vaikutus suoriutumiseen voi olla positiivinen vai negatiivinen, mihin oletettavasti vaikuttavat monet tilannetekijät, kuten henkilön alkuperäinen vireystila, henkilöiden ominaisuudet ja heidän välisensä suhde. Tässä tutkimuksessa löydettiin vaikutuksia henkilöiden sukupuolilla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat pääosin nuoria aikuisia.

Väitöskirjan kolmannessa osatutkimuksessa etsittiin ymmärrystä autismikirjon lasten vähäiseen katsekontaktin käyttöön. Tulosten perusteella tavanomaisesti kehittyneet lapset ja kehitysviiveiset lapset, joilla ei ole autismia, reagoivat suoraan katseeseen voimistuneella orientaatioreaktiolla. Autismikirjon lapsilla tätä ei havaittu. Tulos kertoo siitä, että suora katse ei kiinnitä autismikirjon lasten tarkkaavaisuutta tavanomaisella tavalla, mikä voi johtaa suoran katseen välittämien signaalien ja esimerkiksi vuorovaikutusaloitteiden huomiottajättämiseen. Orientaatioreaktiota tutkittiin mittaamalla sydämensykkeen hetkellistä laskua. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 2-5 vuotiaita autismikirjon lapsia, joilla oli selkeitä vuorovaikutuksen ongelmia, sekä heidän tavanomaisesti kehittyneitä ja kehitysviiveisiä ikätovereitaan.  

                                          ******

Terhi Helminen on syntynyt Oulussa ja hän on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.

Helmisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2300, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1803, Tampere University Press 2017.