Kilpailun kasvatuksellisista ongelmista

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

Järjestäjä(t)
Jani Pulkki

KM, LuK Jani Pulkin väitöstilaisuus

Kilpailun kasvatuksellisista ongelmista : Hyveitä 2000-luvulle (On educational problems of competition : Virtues to twentieth first century)

Väitöskirja kuuluu kasvatustieteen alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Rauno Huttunen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Veli-Matti Värri.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Kilpailun kasvatuksellisista ongelmista. Hyveitä 2000-luvulle

Jani Pulkin kilpailun kasvatuksellisia ongelmia tarkasteleva kasvatusfilosofian väitöstutkimus kysyy, mitä kilpailu on ja mistä se on tullut. Kasvatustyö edellyttää ymmärrystä ihmisten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, jollaista kilpailukin on. Ilman filosofisesti ja tiedollisesti perusteltua käsitystä ajassamme hegemonisesta kilpailusta, kasvattajasta on vaarassa tulla kulttuurinsa kritiikitön uusintaja. Kilpailun sekä kilpailukyvyn hokema ja ulkoiset paineet kilpailukyvyn lisäämisestä voivat saada hyvänkin kasvattajan sivuuttamaan omat pedagogiset näkemyksensä. Tämä tutkimus tarjoaa välineitä kilpailun ymmärtämiseen ja pyrkii vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi kilpailun erilaisten haittojen syntymiseen.

Tutkimuksen ensimmäinen päätehtävä on lisätä ymmärrystä kilpailun ja kilpailuajattelun kehityksen filosofisista ja aatehistoriallisista perusteista. Toinen tutkimuksen päätehtävä on kontrastoida modernia kilpailuajattelua ekososiaalisiin ja ikiaikaisiin (perenniaalisiin) hyveisiin. Tällä tavoin kilpailun kasvatukselliset ongelmat voidaan havainnollisesti osoittaa. Tutkimus rajautuu kilpailun ongelmien analyysiin, sillä hyödyt tunnetaan ja niitä ylikorostetaan. Erityisesti kritiikin kohteena on kilpailunhaluisen ihmisen kehitys kilpailukäytäntöjen kautta sekä tähän liittyvät moraaliset ongelmat.

Tutkimuksen ensimmäinen päätulos osoittaa kilpailun näennäisen universaaliuden harhaksi, joka haittaa esimerkiksi elämäntapamme ekologista suunnanmuutosta. Tutkimuksen käsitehistorian analyysi osoittaa kilpailun ajatuksen kulttuurisesti sitoutuneiden käsitteiden kehäpäätelmäksi. Kilpailun nykyisen arvostuksen ja itsestäänselvyyden taustalla on länsimaiseen maailmankuvaan ja kulttuurihistoriaan liittyvä kehityspolku omine olettamuksineen ja ideologioineen. Kilpailu määritellään taloudellis-poliittisten ja ideologisesti latautuneiden käsitteiden, kuten niukkuus, vapaus, resurssit, kyltymättömät halut ja tarpeet, markkinat ja ihmisluonto avulla. Kilpailullisen ihmisluonnon, talouden ja yhteiskunnan historia kytkeytyy liberaaliin filosofiaan, talousajatteluun sekä evoluutioteoriaan ja tämän poliittisiin sovelluksiin (sosiaalidarvinismi). Johtopäätös kilpailun vääjäämättömyydestä ja kaikinpuolisesta toivottavuudesta sivuuttaa esimerkiksi hyvin kasvatetun ja perinnäisessä mielessä hyveellisen ihmisyyden. Kilpailua voidaankin korvata yhteistyöllä ja sopuisalla resurssien jakamisella.

Toisena päätuloksena tutkimuksessa osoitetaan kilpailullisen arvomaailman ja perinnäisten ja ekososiaalisten hyveiden ristiriidat. Tutkimuksen hyve-eettisen analyysin johtopäätöksiin kuuluu huomiot siitä, kuinka kilpailu haittaa hyväntahtoisuuden sekä tasapainoisen minuuden rakentumista, jollaista ekososiaalisten ongelmien ratkaiseminen edellyttäisi. Kilpailu on myös kovettanut ihmisiä, paaduttanut omatuntojamme, kun meitä on totutettu pyrkimään toisten yläpuolelle omatunnon viesteistä riippumatta.  Sen sijaan, että ihminen kykenisi näkemään itseisarvoista merkitystä kaikessa elämässä, kilpailu luo kasvuympäristöä välineelliseen omaneduntavoitteluun, itsekeskeisyyteen, ahneuteen ja muihin paheisiin. Ihmisen kilpaileva ja toisten hyvinvoinnille välinpitämätön mentaliteetti uhkaa tuhota maapallon elämää ylläpitäviä järjestelmiä peruuttamattomalla tavalla. Aggressiivinen pyrkimys nousta kaikkien yläpuolelle kilpailuissa ei ole myöskään suhteellisuudentajuista, empaattista tai erityisen hyväntahtoista.

Tämä tutkimus haluaa kriittisen tarkastelun lisäksi luoda toivoa osoittamalla perinnäisten hyveiden merkitystä nykyajassa. Hyvä kasvatus edellyttää aina toivon horisontin, myönteisiä käsityksiä tulevaisuudesta. Aikamme ekokriiseihin voidaan vastata perinnäisiä hyveitä edistämällä ja hyvällä kasvatuksella. Auttavaisuuden, hyväntahtoisuuden, jalomielisyyden ja suurisieluisuuden oppiminen on välttämätöntä nyt ja tulevaisuudessa. Kasvatustiede lähtee liikkeelle ihmiskuvasta, joka ei ole fatalistinen: ihmistä voidaan kasvattaa vähemmän kilpailulliseksi ja entistä enemmän ikiaikaisten ja ekososiaalisten hyveiden suuntaan. Suunta aggressiivisesta ja ihmisten päihittämiseen tähtäävästä kilpailumentaliteetista hyväntahtoisempiin ja ekologisesti kestävämpiin suuntiin voidaan muuttaa. Mutta ensin kilpailu on nähtävä selvästi arvovalintana, johon voimme vaikuttaa.  

                                          ******

Pulkin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2332, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1837, Tampere University Press 2017.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.