Kohti johtajavetoista demokratiaa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1096, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

YTM Vesa Koskimaan väitöstilaisuus

Towards Leadership Democracy – The changing balance of power in three Finnish political parties 1983–2012 (Kohti johtajavetoista demokratiaa: Valtatasapainon muutos kolmessa suomalaispuolueessa kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana)

Väitöskirja kuuluu valtio-opin alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Nicholas Aylott (Södertörnin yliopisto, Ruotsi). Kustoksena toimii professori Tapio Raunio.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Kohti johtajavetoista demokratiaa: Valtatasapainon muutos kolmessa suomalaispuolueessa kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana

Politiikan aktiiviseuraajat ovat pitkään spekuloineet sillä, onko politiikan muutos kohti hallintovetoisempaa, kansainvälistä ja voimakkaasti mediatisoitunutta tyyliä johtajavaltaistanut puolueita. Ajatusta ei kuitenkaan ole usein testattu, etenkään yliajallisesti vertailukelpoisilla aineistoilla.

Tämä laajoihin yliajallisiin aineistoihin perustuva väitöstutkimus osoittaa, että suomalaispuolueiden ”julkiset kasvot” (puoluejohtajat, kansanedustajat, ministerit) ovat viime vuosikymmeninä selvästi vahvistuneet puolueaktivistien ja -koneistojen kustannuksella. Muutos näkyy etenkin keskeisten puolueresurssien jakautumisessa, kansanedustajataustaisuuden korostumisessa puolueiden johtopaikoilla ja puolueiden sisäisten päätöksentekoprosessien johtajavaltaistumisessa.

Havaittu kehitys linkittyy selvästi puolueiden toimintaympäristön muutokseen. Perinteisen jäsentoiminnan hiipuminen ja puolueresurssien valtiollistuminen, perustuslakimuutoksen vakiinnuttama politiikan parlamentarisoituminen ja hallitusvaltaistuminen, poliittisen julkisuuden avautuminen sekä EU integraation voimistama politiikan kansainvälistyminen ovat luoneet mainiot puitteet johtajavaltaistumiselle.

Kehitys ei kuitenkaan ole ollut samanlaista kaikissa puolueissa. Tämä selvisi, kun valtarakenteiden kehitystä verrattiin kolmessa erilaisesta organisaatiotraditiosta ponnistavassa ryhmässä, syntyjään eliitti- ja eduskuntaryhmävetoisessa Kokoomuksessa, järjestöpainotteisessa SDP:ssa ja aktivistivetoisessa Vihreissä. Yleisestä johtajavaltaistumistrendistä huolimatta puoluetyyppikohtaiset erot ovat edelleen tunnistettavissa. Perinteisesti jäsenvaltaisten puolueiden aktiivit kykenevät yhä oikeissa olosuhteissa vaikeuttamaan ylempien toimielinten pyrkimyksiä.

Pääsääntöisesti suomalaispuolueet toimivat nykyään kuitenkin hyvin keskitetysti ja parlamenttivetoisesti. Toisin sanoen, aktiivijäsenten kautta kansalaisyhteiskuntaan luotu yhteys on heikentynyt. Tämä kehitys luo uhan puolueperustaisen demokratian legitimiteetille, koska puolueiden päätökset etääntyvät kansalaisista. Puoluejäsenistöille avatut puoluejohtajavaalit voisivat lähentää puolue-eliittejä ja -jäseniä vaarantamatta kuitenkaan puoluejohtajien laajaa toimintavapautta, mitä nykypolitiikka käytännössä edellyttää.

                                               ******

Koskimaan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2224, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0260-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1724, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0261-0, ISSN 1456-954X.

Vesa Koskimaa on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja

Vesa Koskimaa, Puh. 050 534 5025, vesa.koskimaa@uta.fi