Kulttuuri ja trauma

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

PsL Carla Schubertin väitöstilaisuus

Culture and trauma: Cultural factors in mental health, psychotherapy and help-seeking (Kulttuuri ja trauma: kulttuuriset tekijät traumaperäiseen stressiin liittyvissä psyykkisissä oireissa, psykoterapiassa ja avun hakemisessa)

Väitöskirja kuuluu psykologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Brigitte Lueger-Schuster (Wienin yliopisto, Itävalta). Kustoksena toimii professori Raija-Leena Punamäki.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
 

Kulttuuristen tekijöiden vaikutus traumaperäisiin mielenterveysoireisiin, hoitoon ja hoitoon hakeutumisessa

Suomessa mielenterveyshoidon kehittämisen haasteita tuottavat tänä päivänä erityisesti ne palveluja tarvitsevat ihmiset, jotka eivät edusta kantaväestöä. Muualta Suomeen muuttaneiden ja erityisesti traumatisoiville kokemuksille altistuneiden henkilöiden oireet voivat ilmetä eri tavoin ja hoidontarvetta ei tunnisteta yhtä hyvin kuin kantaväestön edustajissa. Mainitut erot voivat estää palveluihin pääsyä tai palveluihin hakeutumista, heikentää palvelujen (kuten psykoterapian) laatua, tai ne voivat vaikuttaa hoidon ennenaikaiseen keskeyttämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kulttuurin vaikutusta traumakokemuksiin liittyvien oireiden ilmenemismuotoon, psykoterapeuttiseen hoitoon, ja hoitoon hakeutumisessa.
 
Tutkimus sisältää kolme aineistoa ja kolme osatutkimusta, joissa hyödynnetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Ensimmäisessä tutkimuksessa kartoitettiin ja vertailtiin neljältä eri kulttuuriselta alueelta tulevien ja psykiatriseen hoitoon hakeutuvien kidutuksen uhrien posttraumaattisia, masennuksen, ahdistuksen ja somatisaation oireita. Kulttuuriset alueet tutkimuksessa olivat Kaakkois-Eurooppa, Etelä-Aasia, Keski-Afrikka ja Lähi-Itä. Tutkimuksen tulos korostaa kulttuurin vaikutusta psyykkisten oireiden ilmenemismuotoon. Kulttuuristen alueiden välillä tuli esiin merkittäviä eroja raportoiduissa oireissa. Kaakkoiseurooppalaiset henkilöt kokivat enemmän somaattisia oireita kuin Keski-Afrikasta tulleet kidutuksen uhrit sekä enemmän posttraumaattisia oireita kuin muiden alueiden edustajat. Miesten posttraumaattiset ja masennusoireet olivat kaikissa ryhmissä lievemmällä tasolla kuin naisten.
 
Toisessa tutkimuksessa unia välineenä tutkittiin kulttuurisensitiivisessä psykoterapiassa kahden eri kulttuurista tulevan kidutusta kokeneen naisen yksilöpsykoterapiassa. Molemmissa tapauksissa potilaan traumaattisiin kokemuksiin viittaavia painajaisia käsiteltiin antaen tilaa potilaan omalle, hänen kulttuuriinsa pohjautuvalle näkemykselle painajaisen merkityksestä. Tulokset näyttivät, että unien käsittely kulttuurisensitiivisellä otteella vaikutti merkittävästi molempiin terapiaprosesseihin.
 
Kolmannessa tutkimuksessa kulttuuristen tekijöiden vaikutusta mielenterveyshoitoon hakeutumisessa tutkittiin kolmesta eri kulttuurista – Somali, Venäjä ja Kurdi – tulevien maahanmuuttajaryhmässä. Somali-, venäläis-, sekä kurditaustaisten Suomessa asuvien henkilöiden avun hakemiseen vaikuttivat kulttuurisesti omanlaiset dynamiikat. Kaikissa ryhmissä traumaattiset kokemukset nostivat terveydenhoitoon hakeutumisen tarvetta. Erityisesti traumaattisia tapahtumia kokeneet venäläistaustaiset hakivat apua suoraan somaattisten oireiden hoitoon suunnatuista terveyspalveluista. Somalitaustaiset henkilöt käyttivät vähiten mielenterveyspalveluita ja sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin (esimerkiksi suomen kielen oppimisen kautta) ei vaikuttanut terveyspalveluiden käyttöön. Kurditaustaiset naiset kärsivät enemmän psyykkisistä oireista kuin miehet ja somalitaustaiset naiset hakivat miehiä vähemmän apua terveydenhuollon somaattisista ja psykiatrisista palveluista. Kurditaustaisissa traumaattisten kokemusten kumuloituminen heikensi aktiivisuutta sosiaalisissa suhteissa ja sitä kautta vähensi luottamusta suomalaisiin terveyspalveluihin. Tutkimusten tuloksia olisi hyvä huomioida mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.

                                           ******

Carla Schubertin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2386, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1895, Tampere University Press 2018.