Lastensuojelun asiakirjat vanhempien näkökulmasta

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

Tarja Vierula

YTM Tarja Vierulan väitöstilaisuus

Lastensuojelun asiakirjat vanhempien näkökulmasta (Examining Child Welfare Documents from a Parental Perspective)

Väitöskirja kuuluu sosiaalityön alaan.

Vastaväittäjänä on professori Merja Laitinen (Lapin yliopisto). Kustoksena toimii professori Tarja Pösö.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lastensuojelun asiakirjat vanhempien näkökulmasta

Tutkimuksessa tarkastellaan lastensuojelun asiakkaina olevien ja olleiden lasten vanhempien näkemyksiä itseään koskevista lastensuojelun asiakirjoista. Aihealuetta on tutkittu asiakaskokemuksellisesta näkökulmasta hyvin vähän sekä Suomessa että kansainvälisesti, vaikka asiakirjoilla on merkittävä rooli lastensuojelun päätöksenteossa ja niillä voi olla monenlaisia seurauksia asiakkaille.

Tutkimuksen aineistona on 19 kerronnallisesti painottuvaa vanhempien teemahaastattelua, jotka on analysoitu temaattista luentaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia soveltaen. Käsitteellisenä näkökulmana on käytetty valtaa ja vallan kohteena olemista. Tarkoituksena on ollut etsiä sellaista valtakäsitystä, joka tunnistaa sekä lastensuojelun dokumentointiin liittyvän asiakkaan ja sosiaalityöntekijän valtahierarkian olemassaolon, että vallan liikkuvuuden, muuntuvuuden ja monen suuntaisten valtasuhteiden läsnäolon lastensuojelun toimintaympäristössä.

Tutkimustulokset tuovat esiin, että dokumentoitaessa vanhempien tarinat omasta ja lastensa elämästä muunnetaan kielellisesti ja käsitteellisesti palvelemaan lastensuojelutyön toteuttamista. Samalla muuttuvat vanhempien omien tietojen omistus- ja hallintasuhteet.  Dokumentointiin sisältyvä tiedon muuntamis- eli transformaatioprosessi tuottaa positiivisina, neutraaleina ja negatiivisina koettuja vanhemman ja asiakirjan välisiä valtasuhteita, jotka ovat seurauksiltaan kannattelevia, merkityksettömiä tai kielteisiä. Kun vanhemmat kokevat transformaation vallan kielteisenä, asiakirjat voivat tuottaa sellaisia valtasuhteita, jotka lukkiuttavat vanhempien asiakkuutta ja henkilökohtaista elämää haitallisesti monin tavoin. Vanhemmilla on eri syistä vain vähän valtaa vaikuttaa siihen, millaisia asioita ja miten heidän elämästään kirjoitetaan lastensuojelun asiakirjoihin. He eivät myöskään voi vaikuttaa siihen, kuka asiakirjoja lukee, tulkitsee ja käyttää ammatillisissa käytännöissä, eivätkä siihen, miten tämä tapahtuu. Asiakirjojen lukematta jättäminen voi olla vanhemmille ainoa käytettävissä oleva vallan muoto. Koska asiakirjat ja niiden sisällöt ovat pysyviä, niitä voidaan lukea ja tulkita vuosikymmentenkin päästä muuttumattomina kuvauksina vanhempien ja lasten henkilökohtaisesta elämästä.

Tutkimus tuo uutta tietoa lastensuojelun dokumentointikäytännöistä ja sitä voidaan hyödyntää myös laajemmin, kun tutkitaan ja kehitetään palvelujärjestelmän asiakirjakäytäntöjä asiakkaiden näkökulmasta. Monialaista tiedonvaihtoa parantamaan kehitetty kansallinen tietovaranto (Kanta-palvelu) laajenee lähivuosina koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäviä. Lisäksi osana sote- ja maakuntauudistusta uudistetaan lasten ja perheiden palveluja ja kaavaillaan eri toimijoiden kesken laadittavaa yhteistä lapsi- ja perhekohtaista suunnitelmaa. Esimerkiksi tutkimuksen esiin nostama kysymys henkilökohtaisten, dokumentoitujen tietojen omistamisesta tullee näin laajalti ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa.  

                                          ******

Vierulan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2323, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1827, Tampere University Press 2017.