Liiallisuutta, nurinkääntämistä ja rajojen rikkomista

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Leena Romu
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

FL Leena Romun väitöstilaisuus

Liiallisuutta, nurinkääntämistä ja rajojen rikkomista : Kati Kovácsin sarjakuvateokset Vihreä rapsodia, Karu selli ja Kuka pelkää Nenian Ahnavia? kertomuksina ruumiillisuudesta

Väitöskirja kuuluu Suomen kirjallisuuden alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Kai Mikkonen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Mari Hatavara.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

 

Sarjakuvakertomuksen keinot ruumiillisten kokemusten kuvaamiseen

Liiallisuutta, nurinkääntämistä ja rajojen rikkomista : Kati Kovácsin sarjakuvateokset Vihreä rapsodia, Karu selli ja Kuka pelkää Nenian Ahnavia? kertomuksina ruumiillisuudesta on ensimmäinen väitöskirja, joka syventyy kotimaiseen sarjakuvaan ja Suomessa sekä ulkomailla menestyneen sarjakuvataiteilijan teoksiin.
 
Analysoimalla kolmea pitkää sarjakuvakertomusta väitöskirja pyrkii ymmärtämään, millaisia keinoja sarjakuva käyttää inhimillisten kokemusten ja tuntemusten kuvaamiseen. Lisäksi väitöskirja tutkii, kuinka Kovácsin sarjakuvat kommentoivat ihmiskehoon, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä normeja, käsityksiä ja odotuksia. Väitöskirjassa analysoidaan kuvan ja sanan vuorovaikutuksen muotoja, tilankäyttöä ja henkilöhahmojen kuvaustapoja.

Kovács aloitti sarjakuvien tekemisen jo 1980-luvulla, ja hänen uransa on tunnustettu lukuisin palkinnoin – mukaan lukien ensimmäinen sarjakuvataiteen valtionpalkinto vuonna 2014. Taiteilijan teoksia on luonnehdittu liiallisiksi, sillä ne ovat usein täynnä henkilöhahmoja, symboleja, metaforia ja eriskummallisia tapahtumia. Niiden on myös esitetty sisältävän groteskia kuvastoa, jossa toistuvat ruumiintoimintojen ja erilaisten muodonmuutosten kuvaukset. Taiteilijan sarjakuvat hyödyntävät liiallisuutta, nurinkääntämistä ja rajojen rikkomista, joita pidetään groteskin ydinalueena.

Groteski kuvasto osallistuu Kovácsin teoksissa ruumiillisuuteen liittyvien aiheiden, kuten seksuaalisen väkivallan, sukupuoliroolien, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli- ja ruumisnormien sekä patriarkaalisen sukupuolijärjestyksen, käsittelyyn. Teokset kommentoivat erityisesti naisen ulkonäköön, ruumiin kokoon, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä käsityksiä ja odotuksia, mutta eivät tee sitä suorasanaisesti, vaan liioiteltujen, rajoja hämmentävien ja nurinkääntämiseen perustuvien hahmojen avulla. Lisäksi Kovácsin sarjakuvat hyödyntävät lukuisia visuaalisia metaforia ja symboleja välittämään hankalasti sanallistettavia kokemuksia.

Väitöskirja keskittyy henkilökertojaa hyödyntäviin sarjakuviin, joissa muodostuu jännitteitä sanallisesti kerrotun ja kuvallisesti esitetyn välille. Kuvan ja sanan vuorovaikutuksen avulla Kovácsin sarjakuvat esimerkiksi jättävät monitulkintaiseksi sen, kuinka paljon kuvat välittävät kertojan ironisuutta, asenteita ja mielipiteitä. Käyttämällä erilaisia kieltämiseen ja pyörtämiseen perustuvia kuvan ja sanan vuorovaikutuksen tapoja ne myös tuottavat epävarmuutta tarinan tapahtumien tulkintaan.
 
Väitöskirjan tuottaman tiedon avulla sarjakuva on mahdollista ymmärtää peräkkäisiä kuvia monimutkaisempana kertomusmuotona, joka voi hyödyntää sivun, aukeaman ja koko teoksen tilaa henkilöhahmojen ruumiillisten kokemusten kuvaamiseen. Henkilöhahmon ja ruutujen sommittelulla kuvataan Kovácsin teoksissa esimerkiksi henkilöhahmon ruumiinkontrollin menettämistä ja ajatusten kehämäisyyttä. Sivun kääntämiseen perustuvalla rytmillä puolestaan tuotetaan shokeeraavaa yllätyksellisyyttä, joka tukee tarinan tapahtumien dramaattisuutta.
 
Väitöskirjan teoreettinen kehys muodostuu kirjallisuuden-, sarjakuvan- ja kulttuurintutkimuksen teorioista ja käsitteistä. Narratologian eli kertomuksentutkimuksen käsitteitä ja teorioita sovelletaan kuvan ja sanan vuorovaikutuksessa rakentuvan kerronnan analysoimisessa. Tieteidenvälisen lähestymistavan avulla yhtäältä ymmärretään sarjakuvakerronnan monipuolisuutta ja toisaalta tuotetaan välineitä sen analysoimiseen.
 

                                          ******

Leena Romun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2409, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1919, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi .