Makuu- ja pystyasennon hemodynamiikka arvioituna ei-kajoavilla menetelmillä

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Luentosali F211, Arvo Ylpön katu 34

LL Antti Tikkakosken väitöstilaisuus

Supine and Upright Hemodynamics Using Non-Invasive Methods : Findings in hypertensive versus normotensive subjects, description of novel functional phenotypes, and effects of nitroglycerin versus salbutamol (Makuu- ja pystyasennon hemodynamiikka arvioituna ei-kajoavilla menetelmillä)

Väitöskirja kuuluu sisätautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on professori Juha Hartikainen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Makuu- ja pystyasennon hemodynamiikka arvioituna ei-kajoavilla menetelmillä

Kohonnut verenpaine on merkittävä verenkiertoelimistön sairauksien päätetapahtumien riskitekijä. Hypoteeseja verenpaineen kohoamisen syiksi on useita, mutta perimmäinen syy edelleen on varmistamatta. Verenkiertoelimistön tilaa arvioidaan pääsääntöisesti mittaamalla verenpaine ja syketaso istuma- tai makuuasennossa. Tämä antaa suppean kuvan verenkiertoelimistöstä. Hypoteesimme oli, että kohonneen verenpaineen taustatekijöiden arviointia ja tutkimusmenetelmiä on mahdollista kehittää arvioimalla verenkierron säätelyä aikaisempaa kattavammin.

Lääkitsemättömässä aineistossa normotensiivisten ja hypertensiivisten koehenkilöiden mittaustulosten vertailu vahvisti vallitsevan käsityksen. Kohonnut ääreisverenkierron vastus ja lisääntynyt suurten verisuonten jäykkyys ovat merkittävimmät tekijät korkean verenpaineen taustalla. Lisäksi hypertensiivisten reagointi pystyasentoon erosi normotensiivisistä siten, että useissa muuttujissa voitiin todeta pieniä mutta merkitseviä toiminnallisia eroja sydämen ja verenkiertoelimistön säätelyssä.

Koehenkilöt olivat pystyasennon hemodynamiikan säätelyn perusteella jaettavissa kolmeen eri ryhmään eli nk. fenotyyppiin. Minuuttitilavuuden ja ääreisverenkierron vastuksen muutokset pystyasennossa olivat vähäisiä ”sustainer”-fenotyypissä. ”Constrictor”-fenotyypissä havaittiin pystyasennossa huomattava ääreisverenkierron vastuksen nousu ja minuuttitilavuuden lasku. Havaitsimme yhteyden fenotyypin ja kardiovaskulaarista riskiä ennustavan pulssiaallon etenemisnopeuden välillä.

Osatyössä III salbutamolin vaikutus hemodynamiikkaan oli selvempi makuuasennossa, kun taas nitroglyseriini aiheutti merkittävimmän muutoksen pystyasennon hemodynamiikassa.  Salbutamoli-inhalaation on aiemmin väitetty aiheuttavan endoteelista riippuvan vasodilataation verenkiertoelimistössä ja tämän on ajateltu olevan kvantitoitavissa keskeisen verenkierron paineheijasteiden muutoksen avulla. Työn IV perusteella salbutamolin aiheuttamat muutokset ovat yhteydessä kuitenkin pääosin syketason nousuun, joka kyseenalaistaa menetelmän käytettävyyden endoteelitoiminnan arviointiin.  

                                          ******

Tikkakosken väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2404, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1914, Tampere University Press 2018.