Microcredit ja naisten valtaistuminen

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni A-rakennus, Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

M.Sc. Nasrin Jahan Jinianin väitöstilaisuus

Microcredit and Women’s Empowerment. Does Microcredit Promote the Borrowers to Participate in the Household Decision-making Process in Bangladesh? (Microcredit ja naisten valtaistuminen. Edistääkö Microcredit-järjestelmä naisten osallisuutta kodissa tapahtuvassa päätöksenteossa Bangladeshissa?)

Väitöskirja kuuluu hallintotieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Nazmunnessa Mahtab (Dhakan yliopisto, Bangladesh). Kustoksena toimii emeritus professori Juha Vartola.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Microcredit ja naisten valtaistuminen. Edistääkö Microcredit-järjestelmä naisten osallisuutta kodissa tapahtuvassa päätöksenteossa Bangladeshissa?

Naisten valtaistumisesta (empowerment) on tullut globaali ilmiö nykyisessä kehitysajattelussa. Inklusiivinen hallinta, kestävä kehitys, köyhyyden vastustaminen ja sukupuolten välisen diskriminaation vähentäminen eivät ole mahdollisia missään maassa, ennen kuin naiset otetaan mukaan kehityksen rakentamiseen. Naisten osallistuminen kotitaloutta koskevaan päätöksentekoon on naisten valtaistumisprosessin kulmakivi. Microcredit-järjestelmästä on tullut merkittävä toimenpide viime vuosikymmenien aikana Bangladeshissa mitä tulee naisten valtaistumiseen yhteiskunnassa. Järjestelmän piiriin kuuluvat Bangladeshissa köyhät ja epävirallista työtä tekevät naiset. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia osaamistason nostoon, organisatorista tukea ja tietoisuuden kasvattamista riskioloissa eläville naisille.

Vaikka tutkimuskirjallisuudessa Microcredit-järjestelmää on pääasiassa tuotu esille yhteiskunnallisena potentiaalina Bangladeshissa, on tutkimuskirjallisuudesta välittyvä kuva myös ristiriitainen. Järjestelmään näyttää liittyvän onnistumisen lisäksi myös epäonnistumisia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Microcredit-järjestelmän ja naisten valtaistumisen välistä suhdetta – sitä, miten osallistuminen järjestelmään lisää lainaajina olevien naisten osallisuutta kodissa tapahtuvassa päätöksenteossa. Tarkemmin sanoen tutkimuskysymys on: edistääkö Microcredit-järjestelmään osallistuvien naisten roolia kotitaloudessa tapahtuvassa päätöksenteossa erityisesti koulutukseen, terveyteen, kodin rahatalouteen ja avioliittoon liittyvissä kysymyksissä?

Tutkimuksessa hyödynnettiin monenlaisia tutkimusmetodeja tutkimusprosessin eri vaiheissa. Tutkimus perustuu kuitenkin pääasiassa laadulliseen aineistoon. Kyseessä on empiirinen tutkimus, joka perustuu ensikäden lähteisiin kokonaisvaltaisen ymmärryksen saamiseksi tutkimuskohteesta. Tästä syystä tutkimuksessa keskityttiin laadullisiin tutkimusmenetelmiin ja –aineistoihin. Tutkimusmenetelminä sovellettiin sisällönanalyysia, teemahaastattelumenetelmää, virallisia ja epävirallisia keskusteluja, osallistuvaa havainnointia ja jossain määrin myös formaalia survey-tekniikkaa ja kyselyjen tekemistä. Näiden lisäksi tutkimusaineistoa täydennettiin myös toisen käden tutkimusaineistolla ja tutkimuskirjallisuudella.

Tutkimuksen lähtökohtana on kokonaisvaltainen teoreettinen viitekehys, jossa keskeisiä käsitteitä ovat naisten valtaistuminen, Microcredit-järjestelmä, kotitaloudessa tapahtuva päätöksenteko ja osallisuus. Tutkimuskirjallisuutta käytettiin hyödyksi nimenomaan teoreettisen viitekehyksen luomisessa. Tutkimusprosessissa tutkimuskirjallisuutta analysoitiin systemaattisesti tulkitsemalla ja uudelleen tulkitsemalla tutkimuksen kannalta avainkäsitteitä. Tutkimuksen empiirisen osion keskiössä oli Microcredit-järjestelmän ja naisten valtaistumisen välinen suhde.

Viime vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä huolimatta edelleen monet seikat estävät ja hidastavat naisten valtaistumista ja osallisuutta Bangladeshissa. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa puutteellinen koulutus, köyhyys ja heikot taloudelliset olosuhteet, perinteiset sosiaaliset normit ja arvot, uskonnollisten normien ja arvojen väärin tulkinnat, puutteellinen sosiaalinen tietoisuus, avioituminen varhaisessa iässä, puutteellinen sosiaaliturva ja olematon oikeusturva. Tämän tutkimuksen empiiristen havaintojen mukaan Microcredit-järjestelmä auttaa naisia voittamanaan edellä kaltaisen tapaisia esteitä, mikä edistää naisten valtaistumista.

Tutkimuksen johtopäätökset alleviivaavat sitä, että Microcredit-järjestelmällä on positiivinen vaikutus naisten valtaistumiseen ja että järjestelmä kannustaa siinä mukana olevia naisia osallistumaan kotitalouksissa tapahtuvaan päätöksentekoon. Tutkimuksessa tuodaan esille ruohonjuuritasolla se, miten järjestelmä toimii käytännössä. Tämä prosessi voidaan tiivistää seuraavalla tavalla: järjestelmä luo köyhille naisille mahdollisuuksia hankkia erilaisia pääomia ja se luo itse työllistymisen mahdollisuuksia naisille, joilta puuttuu pääomia. Samalla järjestelmä vaikuttaa siihen, että yhteiskunnassa naisia – ja erityisesti köyhiä naisia – arvostetaan enemmän yhteiskunnassa. Järjestelmä on tehnyt mahdolliseksi sen, että miljoonat naiset ovat pystyneet pakenemaan köyhyyden ja orjuuden ikeestä. Tutkimuksen empiirinen evidenssi paljastaa, että järjestelmä valtaistaa naiset antamalla heille taloudellista pääomaa ja tekemällä mahdolliseksi naisille ansaita omia tuloja, mikä puolestaan tekee mahdolliseksi naisten paremman osallistuminen kotitaloudessa ja erilaisissa yhteisöissä tapahtuvassa päätöksenteossa. Taloudellinen valtaistuminen vahvistaa naisten omanarvontuntoa. Erityisesti on syytä mainita, että järjestelmä tekee mahdolliseksi äärimmäisten köyhien naisten roolien muuttumisen yhteiskunnassa. Microcredit-järjestelmällä on tämän tutkimuksen perusteella vaikutuksia seuraaville elämänalueille: naisten oikeuksiin, kohentuneeseen itsetuntoon, lisääntyvään poliittiseen vaikutusvaltaan ja näin ollen myös vahvistuvaan rooliin kotitaloudessa tapahtuvassa päätöksenteossa. Tästä on seurauksena, että järjestelmä kiistatta edistää naisten osallisuutta päätöksenteossa ja samalla lisää merkityksellisellä tavalla naisten valtaistumista Bangladeshissa.

Microcredit-järjestelmän menestyksen varmistamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon seuraavassa mainittuja tekijöitä. Korkea korkotaso, erittäin köyhien naisten sivuuttaminen, kotiväkivalta ja järjestelmään kuuluvien instituutioiden keskinäinen epäedullinen kilpailu ja osaoptimointi, huono hallinto ja koulutuksen puute rapauttavat pitkällä aikajänteellä järjestelmää, jos niihin ei puututa.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että naisten valtaistuminen on kollektiivinen prosessi, jota ei voida saavuttaa yksiulotteisilla toimenpiteillä. Microcredit-järjestelmä ei ole ihmelääke eikä ainoa tapa valtaistaa naisia ja kohentaa heidän asemaansa, mutta se on kieltämättä hyvin merkittävässä roolissa kun naisten yhteiskunnallista asemaa Bangladeshissa parannetaan, esimerkiksi kansalaisjärjestötoiminnan viitekehyksessä. Järjestelmän hyödyt ja pysyvyys ovat sidoksissa erilaisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin tekijöihin. Näiden tekijöiden merkitys ei saa aliarvioida järjestelmän onnistumisen turvaamisessa ja siksi näihin tekijöihin liittyviin esteisiin tulee koko ajan kiinnittää huomiota, jotta naisten valtaistumisen prosessi yhteiskunnassa turvataan.

Naisten valtaistuminen on monisäikeinen ja kontekstuaalinen tavoite, joka edellyttää integroitua yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvää lähestymistapaa. Lisäksi integroitu lähestymistapa tulee linkittää kansainvälisten apujärjestöjen toimintaan kaikilla eri tasoilla – ilman tätä naisten valtaistumimen ei tule saamaan riittävää huomiota osakseen. Lisäksi on otettava huomioon, etteivät Microcredit-järjestelmän hyödyt tule olemaan kestäviä ilman näkyvien muutosten esiintymistä järjestelmään piirissä olevien naisten elämässä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Microcredit-järjestelmällä on ollut positiivinen vaikutus miljoonien erittäin köyhien naisten elämään Bangladeshissa. Jatkotutkimustarpeena onkin edellä mainitun integroidun lähestymistavan sisältö, jolloin huomio kiinnittyy hallinnan (governance) ja järjestelmän välisiin vastavuoroisiin suhteisiin.

                                               ******

Jinianin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2207, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0220-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1707, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0221-4, ISSN 1456-954X.

Nasrin Jahan Jinia on syntynyt Bangladeshissa ja hän on suorittanut M.Sc. -tutkinnon Dhakan yliopistossa.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja

Nasrin Jahan Jinia, puh. +358 50 438 4436, nasrin.jinia@uta.fi