Motivoivan haastattelun toteutuminen päihdehoidon alkutapaamisissa ja yhteys asiakkaan päihdehaittojen vähenemiseen

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

Maria Rakkolainen

YTM Maria Rakkolaisen väitöstilaisuus

Motivoivan haastattelun toteutuminen päihdehoidon alkutapaamisissa ja yhteys asiakkaan päihdehaittojen vähenemiseen (The adherence of motivational interviewing in the initial substance abuse setting and its effect on clients´substance abuse harm reduction)

Väitöskirja kuuluu sosiaalipsykologian alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Jari Lahti (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Martti Tuomisto.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Asiakkaan taitava kuuntelu päihdehoidon ensitapaamisissa motivoi asiakasta muutoksen pohtimiseen ja päihdehaittojen vähentämiseen

Hyvä hoitosuhde asiakkaan ja työntekijän välillä heti päihdehoidon ensitapaamisissa on ratkaisevan tärkeätä asiakkaan muutosmotivaation kannalta. Päihdehoidon tulosten tiedetään vaihtelevan sen mukaan, miten hyvin ja johdonmukaisesti työntekijät noudattavat käyttämiään hoitomenetelmiä. Tämä kävi ilmi myös motivoivan haastattelun toteutumista päihdehoidon ensitapaamisissa tarkastelleessa väitöstutkimuksessa, joka osoitti, että asiakkaan päihdehaittojen vähenemisen ja muutosmotivaation kannalta olennaista päihdehoidon ensitapaamisissa oli työntekijän reflektoinnin eli heijastavan kuuntelun taito.

Asiakkaan motivaatio keskeinen haaste päihdehoidon alkutapaamisissa

Motivoiva haastattelu on keskusteluterapeuttinen päihdehoitomenetelmä, jossa keskeistä on hyvän hoitosuhteen luominen asiakkaaseen avoimen, asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen ja muutosorientoituneen keskustelun avulla. Käytännössä menetelmän taidokas toteutuminen tarkoittaa työntekijän taitoa ohjata keskustelua avokysymysten, heijastavan kuuntelun ja vahvistavan vuorovaikutuksen avulla asiakkaan omiin huolenaiheisiin päihdeongelmasta sekä syihin, haluun ja tarpeeseen, sekä tosiasialliseen aikomukseen muuttua. Menetelmän vaikuttavuuden lupaavimpana mittarina pidetään asiakkaan hoidon aikaista muutospuhetta.

Menetelmä on ollut Suomessa käytössä 80-luvulta lähtien ja sitä koulutetaan ja sovelletaan nykyisin useisiin eri asiakastilanteisiin, kuten elintapaneuvontaan. Sen käytännön toteutusta ei kuitenkaan ole maassamme aiemmin systemaattisesti tutkittu. Tähän tarpeeseen pyrki vastaamaan Suomen Akatemian vuosina 2007-2010 rahoittama, professori Anja Koski-Jänneksen johtama MISA-hanke, johon väitöstutkimukseni kuuluu. Tutkimuksessa arvioitiin 36:tta A-klinikan ensimmäistä hoitotapaamista ja motivoivan haastattelun toteutumista työntekijän ja asiakkaan puheessa tähän tarkoitukseen kehitetyillä vuorovaikutuksen koodausmenetelmillä. Lisäksi arvioitiin työntekijän puheen MITI-koodausmenetelmän luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta suomenkielessä. MITI:n validiteettia arvioitiin tarkastelemalla koodauksen ongelmakohtia myös keskustelunanalyysillä. Lopuksi tarkasteltiin, minkälainen yhteys ensitapaamisen vuorovaikutuksella oli asiakkaan hoidon aikaiseen muutospuheeseen ja päihdehaittojen vähenemiseen puolen vuoden kuluttua hoidon aloituksesta.

Työntekijän kuuntelutaidoilla on merkitystä

Tutkimus osoitti, että motivoivan haastattelun vuorovaikutustyyli oli työntekijöillä kohtalaisen hyvin hallinnassa. Puolet tutkimukseen osallistuneista 16 työntekijästä toimi asiakkaan kanssa yhteistyössä tämän autonomiaa kunnioittaen ja sisäistä motivaatiota herätellen eli toteuttaen motivoivan haastattelun vuorovaikutushenkeä kliinisesti tarkastellen riittävästi. Itse perustaitoja käytettiin ensitapaamisissa kuitenkin selvästi alle suositusten. Erityisesti avoimiin kysymyksiin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, sillä niitä esitettiin riittävästi vain yhdessä tapaamisessa viidestä, mikä johti keskustelun usein niin sanottuihin vuorovaikutuksen karikoihin. Asiakkaan muutosmotivaation ja päihdehaittojen vähenemisen kannalta olennaista päihdehoidon ensitapaamisissa oli työntekijän reflektoinnin eli heijastavan kuuntelun taito. Riittävän taitava asiakkaan puheen merkityksen ja tunteen heijastaminen eli nk. monimuotoisten reflektioiden käyttö ennusti niin hoidossa ilmenevän muutospuheen määrää kuin päihdehaittojen vähenemistä puolen vuoden seurannassa.

Motivoivan haastattelun oppimiseen, erityisesti avokysymysten esittämiseen ja oikein kohdennettua empatiaa viestivään reflektiotaitoon kannattaisi tulevaisuudessa panostaa enemmän. Luotettava tapa tähän pääsemiseksi perustuu omien keskustelujen nauhoituksista saadulle henkilökohtaiselle palautteelle. Tästä käytännöstä tulisi tehdä luonteva tapa oppia ja ylläpitää keskusteluterapeuttista ammattiosaamista niin koulutuksessa kuin työnohjauksessa. Tähän tarpeeseen sopii suomennettu MITI, joka osoittautui riittävän luotettavaksi mittariksi työntekijän motivoivan haastattelun perusosaamisen arviointiin. MITI:n käyttöön otossa tulee huomioida suomenkielisen version kysymysten ja reflektioiden koodauksen päättelysääntöjä koskevat korjausehdotukset, sekä keskittyä arvioinnissa siihen, toteutuuko keskustelussa motivoivan haastattelun mukainen avoin dialogi.

                                          ******

Maria Rakkolainen on syntynyt Raisiossa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee HelsinkiMissiossa projektikoordinaattorina.

Rakkolaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2301, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1804, Tampere University Press 2017.