Näkökulmia arviointitutkimukseen

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, sali K 103, Kalevantie 5

Esa Jokinen

YTM Esa Jokisen väitöstilaisuus

Näkökulmia arviointitutkimukseen : Henkilöstö kuntauudistuksessa (Perspectives on evaluation research : Personnel in the midst of restructuring municipalities)

Väitöskirja kuuluu sosiaalipsykologian alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Pauli Forma (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Satu Kalliola.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Arviointitutkimus valotti muutoksia ja niiden selityksiä kunta-alan uudistuksissa

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) vaikutuksista kerättiin tietoa arviointitutkimuksen avulla vuosina 2008-2012. Kyse oli Kuntaliiton koordinoimasta monitoimijaisesta ja poikkitieteellisestä tutkimushankkeesta (ARTTU), joka pyrki korkeatasoiseen tutkimusasetelmaan sekä toimi vuoropuhelun alustana kunta-alan eri sidosryhmien ja yliopistojen välillä.

Uudistuksen henkilöstövaikutuksia mitattiin työelämän laadun (vaikutusmahdollisuudet, työn sisäinen palkitsevuus, työyhteisön toimivuus, ristiriitojen avoimet hallintatavat ja esimiestyö) muutoksina. Työelämän laatu oli keskimääräistä parempaa uudistuskunnissa kuin muissa kunnissa ja parani uudistusaallon edetessä, mutta taustalta löydettiin pikemminkin organisaatioiden toimintakulttuuriin, henkilöstöjohtamiseen ja sosiaaliseen pääomaan kytkeytyviä selityksiä. Rakenteelliset tekijät eivät siis juurikaan ennustaneet työelämän laatua aineistossa.

Kuntahenkilöstön työelämän laatu oli pitkällä aikavälillä hyvin pysyvä ilmiö, samoin työelämän laadun osaulottuvuuksien ja eri toimialojen väliset erot. Kuntien välinen työelämän laadun ”paremmuusjärjestys” oli myös sangen pysyvä uudistuksen seurantavuosien aikana. Työelämän laadun osaulottuvuuksia selitti eniten sosiaalisen pääoman taso.

Monitahoisen arviointiaineiston perusteella kunnilla ei havaittu olevan sellaisia tieto- ja hallintamekanismeja käytössään, jotka olisivat riittävästi auttaneet niitä tulkitsemaan henkilöstössä tapahtuvia muutoksia. Tätä voitiin pitää uudistuksen heikkoutena, sillä Paras-uudistuksen kaltainen kompleksinen, yhteistyötä edistävä muutoshanke edellytti erityisen kehittynyttä käsitystä vuorovaikutuksesta henkilöstön ja uudistuksen välillä.
Tulosten perusteella kestävien tulosten aikaansaamiseksi uudistuksen olisi pitänyt olla todellisempi - ei välttämättä pelkästään positiivinen - myös henkilöstön kannalta. Tämä on yksi näkökulma muutoshankkeen erillisvaikuttavuuteen. Systeeminen muutos edellyttäisi useita asioita samanaikaisesti: henkilöstön kokemusten seurantaa, mukaan ottamista käytännölliseen muutosprosessiin, näkemistä aktiivisena toimijana henkilöstöjohtamisessa sekä strategisena osapuolena uudistuksen muutosteorioissa ja hallinnan mekanismeissa. Näin ei ollut laita Paras-uudistuksessa, ja voidaan kysyä, sisältyykö tällainen systeeminen muutosajatus esimerkiksi nykyisiin kunnianhimoisiin rakenneuudistuksiin.

Tutkimus kohdistui 40:een suomalaista kuntakenttää edustavaan kuntaan. Tutkimuksessa toteutettiin kaksi laajaa henkilöstökyselyä (2009, N=3710, vastausprosentti 60; 2011, N=4618, 52%) sekä kuntien strategiadokumenttien analyysi. Henkilöstövaikutusten arviointitutkimuksen tuloksista ja toteutuksesta tehtiin väitöskirjassa toinen luenta, jossa hyödynnettiin lisäksi autoetnografista lähestymistapaa.
 

                                          ******

Esa Jokinen on syntynyt Toijalassa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Jokisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2285, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1788, Tampere University Press 2017.