Pelillistäminen

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Docotral student Jonna Koivisto

FM Jonna Koiviston väitöstilaisuus

Pelillistäminen: tutkimus käyttäjistä, hyödyistä ja tutkimuskentästä (Gamification: a study on users, benefits and literature)

Väitöskirja kuuluu informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan.

Vastaväittäjänä on professori Hans van der Heijden (University of Sussex, Iso-Britannia). Kustoksena toimii associate professor Juho Hamari.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Positiivisia tuloksia suurimmassa osassa pelillistämistutkimuksia

Viime vuosikymmenen aikana teknologiaa ja erityisesti pelisuunnittelua on alettu hyödyntämään ihmisten motivoimisessa ja tukemisessa eri toimintoihin. Tätä ilmiötä kutsutaan usein pelillistämiseksi (gamification), millä viitataan pelisuunnittelun ja pelillisten elementtien hyödyntämiseen ihmisten motivoimisessa. Pelillistämisen tavoitteena on tuottaa peleistä tuttuja kokemuksia konteksteissa, joissa niitä ei ole yleensä totuttu kohtaamaan. Toisin sanoen, tavoitteena on pelillistä suunnittelua hyödyntämällä tuottaa pelien tavoin motivaatiota ja sitoutumista eri toimintojen suorittamiseen.

Ymmärrys siitä, millaiset motivaatiot ja hyödyt vaikuttavat ihmisten halukkuuteen käyttää pelillistettyjä palveluita on kuitenkin edelleen ollut vähäistä. Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pelillistettyjen palveluiden koettuja hyötyjä sekä mm. demografisten tekijöiden vaikutusta pelillistettyjen palveluiden käyttöaikomuksiin.

Väitöstutkimuksen keskeisinä tuloksina todettiin, että pelillistettyjä palveluita käytetään sekä niiden hyödyllisyyden että nautinnollisuuden vuoksi. Pelillistämisellä on siten tärkeää sekä tukea merkityksellisten tavoitteiden saavuttamista tehokkaasti että samanaikaisesti pyrkiä tuottamaan sisäisesti motivoivia, nautinnollisia kokemuksia. Myös sosiaalisilla tekijöillä on tutkimuksen mukaan merkittävä positiivinen vaikutus pelillistettyjen palveluiden käyttöaikomuksiin.

Pelillistämistä käsittelevässä kirjallisuudessa on usein pohdittu kontekstuaalisten sekä yksilöllisten tekijöiden vaikutuksia pelillistämiseen ja sen käyttöön. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että demografiset tekijät vaikuttavat siihen, miten pelillistäminen ja sen eri aspektit koetaan. Pelillistetyissä palveluissa tulisi huomioida eri käyttäjäsegmenttien erilaiset ominaisuudet ja käyttömotivaatiot. Sovellusten ja palveluiden käyttäjien sekä heidän tarpeidensa tunteminen on siten ensisijaista pelillistämisen suunnittelussa.

Väitöstutkimuksen keskeisimpiä kontribuutioita on tällä hetkellä laajin toteutettu pelillistämistutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, miten ja missä konteksteissa pelillistämistä on hyödynnetty, miten sitä on tutkittu ja kuinka vaikuttavaa pelillistäminen on tutkimustulosten valossa. Katsaus osoittaa, että vaikka pelillistämistutkimus on lisääntynyt voimakkaasti, se on edelleen melko fokusoitunutta tiettyihin konteksteihin ja pelillistämisen soveltamiseen ei useissa yhteyksissä ole vielä kiinnitetty paljoa huomioita. Katsaus osoittaa myös, että pelillistämistä käsittelevien kokeellisten tutkimusten tulokset ovat pääasiassa positiivisesti orientoituneita, mikä tarjoaa tukea pelillistämistutkimuksen jatkamiselle myös tulevaisuudessa.   

                                       ******

Jonna Koiviston väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2316, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1820, Tampere University Press 2017.