Pitkäaikaistyötön vai pysyvästi työkyvytön

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, M-rakennus, pieni luentosali, Teiskontie 35

Järjestäjä(t)

LL Virpi Heikkisen väitöstilaisuus

Pitkäaikaistyötön vai pysyvästi työkyvytön. Tyyppitarinoita 2000-luvun teollisuuskaupungista (Long-term unemployed or permanently disabled – types and narratives from an industrial town of the 2000s)

Väitöskirja kuuluu työterveyden alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Ilkka Taipale (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Pekka Virtanen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Pitkäaikaistyöttömän työkyvyn arviointi haastaa sote-uudistuksen

Virpi Heikkisen väitöskirjatutkimus kertoo tamperelaisista vaikeasti työllistyvistä pitkäaikaistyöttömistä ja heidän eläkemahdollisuuksiensa selvittämisestä osana kansallista ELMA-projektia vuosina 2001-2007.  Projektilla ei tiettävästi ole ulkomaista vastinetta. Korkean pitkäaikaistyöttömyyden ongelma on jatkunut sitkeänä Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien. Ilmiön taustalla voidaan nähdä laman, globalisaation ja työelämän muutoksien lisäksi varhaiseläkejärjestelmien alasajo ja muut työvoima- ja sosiaalipoliittiset päätökset. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa tiedettiin osan pitkäaikaistyöttömistä olevan työkyvyttömiä. Vuodesta 2001 alkaen työvoimatoimistot selvityttivät kaikkiaan yli 20 000 pitkäaikaistyöttömän mahdollisuuksia hakea työkyvyttömyyseläkettä eduskunnan myöntämällä ELMA-rahoituksella. Aiempi tutkimustieto ELMA-projektista on niukkaa.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 505 ELMA-asiakkaan rekisteritietoihin. Asiakkaiden ja prosessin kuvaamisen ohella tutkimuksessa selvitettiin, miksi työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutetut pitkäaikaistyöttömät eivät ole saaneet etuutta ilman ELMA-projektia, ja millaisella työuran ja sairastamisen yhteen kietoutumisella Suomessa on voinut päätyä umpikujatilanteeseen työkyvyttömäksi pitkäaikaistyöttömäksi.

Tamperelaisista työvoimaviranomaisten vuosina 2001–2006 eläkeselvittelyyn lähettämistä pitkäaikaistyöttömistä kaksi kolmesta oli miehiä ja ikäluokassa 50–59 vuotta. Tavallisimmin he olivat eronneita, yksinasuvia, ja heidän koulutustaustansa oli niukka. Työvuosia heillä oli keskimäärin 14 ja työttömyysvuosia 11. He olivat toimineet teollisuudessa, miehet myös rakennusalalla ja naiset palvelutyössä. Pitkäaikaistyöttömien tiedetään olevan hyvin heterogeeninen ryhmä, jota on vaikea kuvata kattavasti. Työuraan ja sairastamiseen perustuvalla tarkastelulla tutkimuksessa pystyttiin kuvamaan kuusi tyypillisintä asiakasryhmää, jotka kattoivat yli puolet tutkittavista. Aineiston tyypillisin asiakas oli pitkän työuran kuluttama, fyysisesti raihnainen mies tai nainen. Toiseksi tavallisin asiakas oli niukan työuran tehnyt ja pitkäaikaisen alkoholin käytön myötä terveytensä menettänyt mies. Kuvatuista ryhmistä vahvimmin myönteiseen eläkepäätökseen liittyivät alkoholin käytön vuoksi terveytensä menettäneiden ryhmät. Tutkimusaineistossa myönteisen eläkepäätöksen sai 71 prosenttia eläkettä hakeneista ja 56 prosenttia kaikista selvittelyyn lähetetyistä henkilöistä.

Yli puolella projektiin valikoituneista tamperelaisista pitkäaikaistyöttömistä oli osoitettavissa eläkelakien mukaiset sairausperusteet työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tutkimus nostaa esiin sosiaalivakuutusjärjestelmän ja vallitsevan työkykyarviointiprosessin toimimattomuuden tämän ryhmän kohdalla. Järjestelmä olettaa niin työllisen kuin työttömänkin siirtyvän sairauden tai työkyvyttömyyden kohdatessa sairausperusteisille etuuksille, mutta pitkäaikaistyöttömien kohdalla näin ei aina tapahdu. Sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn keskittynyt terveydenhuolto tunnistaa ja resursoi heikosti työkykyarvioon liittyviä tarpeita. Työkyvyn arvioinnin osaaminen Suomessa on keskittynyt työterveyshuoltoon, jonka palveluihin pitkäaikaistyötön ei pääse. Tutkimus osoittaa, että työkyvyn arvioinnin puutteisiin liittyvät myös viranomaisten heikko yhteistyö ja kuntoutuksen sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen heikko kattavuus pitkäaikaistyöttömillä. Sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta. Pitkäaikaistyöttömän ja työllisen välillä yhdenvertaisuus ei toteudu, ja sote-uudistus tarjoaa tavoitteidensa mukaisen mahdollisuuden puuttua tähän epäkohtaan..
                                               ******

Virpi Heikkinen on syntynyt Tampereella. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt erikoislääkärinä vuodesta 2003 ja vs. ylilääkärinä vuodesta 2015 alkaen.

Heikkisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2232, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0279-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1732, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0280-1, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

 

Lisätietoja