Pohjoisen ydinmylly

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Päätalo, luentosali A1, Kalevantie 4

YTL Pertti Vehkalahden väitöstilaisuus

Pohjoisen ydinmylly: Julkinen keskustelu Fennovoiman ydinvoimalasta 2007-2013 (The nuclear mill of the North: Public debate on Fennovoima nuclear power plant 2007–2013)

Väitöskirja kuuluu journalistiikan alaan.

Vastaväittäjänä on VTT, dosentti Tuomas Ylä-Anttila (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Janne Seppänen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Julkinen keskustelu Fennovoiman ydinvoimalasta 2007–2013

Väitöskirjassa tarkastellaan Fennovoimasta käytyä julkista keskustelua yrityksen perustamisvuodesta 2007 vuoden 2013 loppuun asti. Väitöstutkimus koostuu kolmesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista ja niitä yhteen liittävästä johdantoluvusta. Tutkimusaineistona ovat Helsingin Sanomien, Kalevan ja Raahen Seudun journalistiset jutut ja mielipidekirjoitukset.

Aikavälille 2007–2013 osui monenlaisia tapahtumia, joista odotettuja olivat esimerkiksi maan hallituksen periaatepäätös, siihen liittyvä eduskunnan äänestys sekä voimalapaikkakunnan valinta. Oli myös yllättäviä käänteitä, kuten perustajaosakas E.On:in pudottautuminen pois hankkeesta Fukushiman jälkimainingeissa. Huomiota herätti myös venäläisen Rosatomin tulo mukaan hankkeeseen E.On:in paikalle.

Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan erilaisten toimijaryhmien, puheenaiheiden ja ydinvoimakantojen määrällistä osuutta Fennovoima-keskustelussa. Fennovoima ja muut talouselämän edustajat saivat paljon tilaa lehdissä. Ydinvoimamyönteisten juttujen lisäksi ne esiintyivät usein asiaan neutraalisti suhtautuvissa kirjoituksissa. Valtion ja kuntien edustajat esiintyivät myös paljon. Ydinvoimaa vastustavat järjestöt saivat näkyvyyttä alue- ja paikallislehdessä, mutta valtakunnanjulkisuuteen ne eivät juuri ulottuneet. Niin sanottu energiaeliitti ei valtion edustajia lukuun ottamatta juuri esiintynyt Fennovoimaa käsittelevissä jutuissa. Lehtien tapa lähestyä aihetta oli erilainen. Helsingin Sanomat tarkasteli Fennovoimaa määrällisesti vähemmän kuin Kaleva ja Raahen Seutu ja lähestyi aihetta tyypillisesti talousuutisen keinoin. Lähiseudun lehdet käsittelivät ydinvoimalahanketta kolme kertaa enemmän kuin pääkaupunkiseudun lehti ja satsasivat henkilöhaastatteluihin ja reportaaseihin.

Toisessa artikkelissa mielenkiinnon kohteena on ilmastonmuutosargumenttien käyttö Fennovoima-keskustelussa. Puhe ilmastonmuutoksesta jakautui kolmeen tarkastelutapaan: poliittinen päätöksenteko, tekninen hallinta ja taloudellinen toiminta. Tällaisina näkökulmina ilmastonmuutospuhe toistaa pitkälti ilmastotieteen asettamia lähtökohtia ja pyrkii löytämään keinoja ilmastonmuutoksen ”ratkaisemiseen”.

Kolmannessa artikkelissa keskitytään Venäjää ja venäläisyyttä koskevien argumenttien käyttöön Fennovoima-keskustelussa. Alkuvuosien aikana Venäjästä puhuttiin lähinnä energiariippuvuuden ja vanhentuneen ydintekniikan kautta. Kun venäläinen Rosatom tuli Fennovoiman osakkaaksi ja laitetoimittajaksi viimeisen tarkasteluvuoden aikana, osa puheesta kääntyi korostamaan venäläisten vankkaa kokemusta ydintekniikan alalla. Osin puntaroitiin Venäjän kulttuurista ja poliittista erilaisuutta erilaisten negatiivissävyisten teemojen kautta. Suomalainen viranomaisvalvonta näyttäytyi läpi aineiston positiivisena samastumispisteenä.

Tutkimuksen johdantoluvussa arvioidaan näitä tutkimustuloksia julkisuusteorian ja politiikkaverkostojen teorian avulla. Energiakysymyksillä on suuri merkitys kansallisessa päätöksenteossa, ja ydinvoimalan rakentaminen kytkeytyy lähes kaikkiin yhteiskunnan alueisiin. Aihe koskettaa niin taloutta, työllisyyttä, energiaa, alueellista päätöksentekoa, ympäristöä kuin turvallisuuttakin. Tämän takia on tärkeää tietää, millä tavalla ydinvoimalan rakentamista ja siihen liittyviä päätöksiä perustellaan julkisuudessa.
                                          ******
Pertti Vehkalahden väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2315, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1819, Tampere University Press 2017.