Rintasyövän sädehoidon sydänhaitat

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Lääkärinkatu 1

Järjestäjä(t)

LL Tanja Skytän väitöstilaisuus

Cardiotoxicity of adjuvant breast cancer radiotherapy (Rintasyövän sädehoidon sydänhaitat)

Väitöskirja kuuluu säde- ja kasvainhoito-opin alaan.

Vastaväittäjänä on professori Heikki Minn (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Rintasyövän sädehoidon sydänhaitat

Rintasyöpä on länsimaiden yleisin naisten syöpäsairaus. Ennuste on kuitenkin hyvä, kiitos varhaisen diagnosoinnin, hyvän kirurgian ja tehokkaiden liitännäishoitojen. Viiden vuoden kohdalla rintasyöpädiagnoosista elossa on 90% naisista. Vuoden 2015 Syöpärekisteritietojen mukaan Suomessa olikin elossa yli 67 000 rintasyövän läpikäynyttä naista.

   Rintasyövän liitännäishoidot eivät kuitenkaan ole haitattomia. Akuuttien haittavaikutusten lisäksi potilaille voi jäädä myös elämänlaatua alentavia pitkäaikaishaittoja. Haittavaikutukset voivat myös lisätä muiden sairauksien riskiä ja kuolleisuutta. Liitännäissädehoidon –erityisesti vasemman rinnan sädehoidon- on todettu lisäävän sekä sydänsairauksien esiintyvyyttä, että riskiä kuolla sydäntapahtumiin nuorempana. Sädehoidon aiheuttamat sydänhaitat tulevat oireisina esiin tyypillisesti 5-10 vuoden viiveellä itse hoidosta. Näitä sydänhaittoja ovat mm. sepelvaltimoiden ahtaumat, läppäviat ja sydämen vajaatoiminta.

   Rinnan liitännäissädehoidossa sydän pyritään mahdollisimman hyvin suojaamaan hoidon aikana. Se on tärkeää, sillä myöhempien sydäntapahtumien riski on annosriippuvainen: mitä suurempi on sydämen saama keskisädeannos, sitä suurempi on myöhempi riski. Täysin sydänturvallista annosrajaa ei tutkimuksissa ole voitu osoittaa. Sädeannoksen lisäksi sydänsairastuvuuteen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten muu toteutettu syöpälääkehoito, obesiteetti, verenpainetauti tai tupakointi.

   Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli seurata rintasyövän sädehoidon aiheuttamia akuutteja muutoksia sydämen toimintaan ja kiertäviin biomarkkereihin. Lisäksi arvioimme samanaikaisten tai aiempien lääkitysten merkitystä näihin havaittuihin muutoksiin sekä tarkastelimme keinoja parantaa hoidonaikaista toistettavuutta rintasyövän hengitystahdistetussa sädehoidossa. Vasemmanpuoleisen rinnan sädehoidon saaneilla potilailla totesimme subkliinisiä muutoksia sydämen toiminnassa sydämen ultraäänitutkimuksella jo heti sädehoidon päätyttyä. Samanaikainen lääkehoito aromataasi-inhibiittorilla syvensi osaa näistä havaituista muutoksista. Seerumin troponiini-pitoisuus nousi merkkinä sydänlihasvauriosta viidesosalla potilasta sädehoidon aikana ja näillä potilailla sydämen saama sädeannos oli merkittävästi suurempi kuin muilla potilailla. Lisäksi havaitsimme, että hengitystahdistetussa rinnan sädehoidossa päivittäinen hoidon toistettavuus parani asettamalla seurantakuutio rintalastan päälle palletason sijaan sekä korjaamalla hengityskorkeuden asetuksia hoidon aikana hoitokoneen kuvausprotokollan avulla. Näin toimien hoidon aiheuttamia sydänannoksia saatiin merkittävästi pienennettyä.
                                               ******

Tanja Skyttä on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Skytän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2230, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0274-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1730, Tampere University Press 2016. ISBN  978-952-03-0275-7, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja

Tanja Skyttä, tanja.skytta@fimnet.fi