Somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveys Suomessa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1100, Kanslerinrinne 1

PsM, FM Saija Kankaanpään väitöstilaisuus

Mental health among Somali origin migrants in Finland : Considerations for depressive symptom manifestation, causal attributions of mental health problems, and psychiatric assessment (Somalialaistaustaisten maahanmuuttajien mielenterveys Suomessa : masennusoireiden ilmaisu, käsitykset mielenterveysongelmien syistä ja psykiatrinen arviointi)

Väitöskirja kuuluu psykologian alaan.

Vastaväittäjänä on PhD, MD Sofie Bäärnhielm (Karoliininen instituutti, Ruotsi). Kustoksena toimii professori Raija-Leena Punamäki.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Mielenterveysoireiden ymmärtäminen vaatii ihmisyyden moninaisuuden huomioimista

Sota- ja konfliktiolosuhteista paenneiden maahanmuuttajien mielenterveyttä kuormittavat ennen maahanmuuttoa ja sen jälkeen tapahtuvat vaikeat elämänkokemukset ja -tilanteet. Suomessa ja maailmanlaajuisesti suurilukuisimpiin pakolaistaustaisiin ryhmiin kuuluvat somalialaistaustaiset maahanmuuttajat.
 
Tämä tutkimus selvitti Suomessa asuvien ikääntyneiden somalialaistaustaisten ja suomalaisten verrokkien masennusoireita. Masennus on maailmanlaajuisesti yleisin mielenterveysongelma, mutta masennusoireiden ilmaisussa on paljon vaihtelua. Esimerkiksi sukupuoli, ikä ja uskonnollisuus saattavat vaikuttaa siihen, miten masennusoireita koetaan ja miten niitä tuodaan ilmi. Laajemmin yhteiskunnassa ja yhteisöissä vallitsevat käsitykset sairaudesta ja terveydestä muokkaavat myös mielenterveysoireiden ilmenemistä.
 
Tutkimustulosten mukaan sekä somalialais- että suomalaistaustaiset ilmaisivat enemmän fyysisiä ja emotionaalisia masennusoireita, kuten surullisuutta ja nukkumisvaikeuksia, kuin sellaisia masennusoireita, joiden keskiössä ovat itseen liittyvät kielteiset ajatukset. Sekä somalialais- että suomalaistaustaiset naiset ilmaisivat miehiä enemmän fyysisiä ja emotionaalisia masennusoireita.
 
Sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset tekijät voivat vaikuttaa myös siihen, kuinka terveydenhoidossa ja tutkimuksessa käytössä oleviin mielenterveyskyselyihin, kuten masennuskyselyihin vastataan. Näiden kyselyiden avulla tehdään usein johtopäätöksiä masennuksen tai muiden mielenterveysongelmien olemassaolosta tai vakavuudesta, joten niihin liittyvistä mahdollisista rajoituksista yleisesti ja eri väestöryhmien kohdalla tulisi olla tietoinen.  
 
Tutkimustulosten mukaan mielenterveyskyselyt eivät mitanneet luotettavasti mielialaoireita Suomessa asuvien aikuisten somalialaistaustaisten maahanmuuttajien parissa. Kyselylomakkeiden toimivuudessa oli ongelmia myös Suomessa asuvien venäläis- ja kurditaustaisten aikuisten parissa. Masennusoireita ei esimerkiksi ollut mahdollista erottaa ahdistusoireista. Lisäksi oireet olivat yhteydessä toisiinsa eri tavoin näissä kolmessa maahanmuuttajataustaisessa ryhmässä.   
 
Tutkimuksessa selvitettiin myös ikääntyneiden somalialaistaustaisten käsityksiä siitä, mistä mielenterveysongelmat johtuvat. Käsitykset mielenterveysongelmien syistä ovat usein yhteydessä kokemuksiin tehokkaasta avusta ja avun hakemiseen. Tutkimuksen mukaan ikääntyneet somalialaistaustaiset kokivat mielenterveysongelmien aiheutuvan ennen kaikkea vaikeista elämänkokemuksista, uskonnollisista tekijöistä ja ongelmallisista sosiaalisista suhteista.
 
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että terveydenhoidossa työskentelevien olisi hyvä olla tietoisia moninaisuudesta mielialaoireiden ilmaisussa sekä kiinnostuneita erilaisista taustoista tulevien potilaiden käsityksistä mielenterveyteen liittyen. Tutkimustulosten perusteella on suositeltavaa arvioida somalialaistaustaisten potilaiden mielialaongelmia psykiatristen kyselylomakkeiden sijaan esimerkiksi kulttuurisensitiivistä haastattelua käyttämällä. Kulttuurisensitiivinen työskentelyote vaatii terveydenhoidon työntekijöiltä kuitenkin ennen kaikkea oman sosiaalisen ja kulttuurisen taustansa ymmärtämistä sekä kaikkien potilaiden kohtaamista yksilöinä
 

                                          ******

Kankaanpään väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2341, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1846, Tampere University Press 2018.