Sotilaat, työ ja perhe

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

YTM Katri Otonkorpi-Lehtorannan väitöstilaisuus

Sotilaat, työ ja perhe (Soldiers, Work and Family)

Väitöskirja kuuluu sosiologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Kimmo Jokinen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Harri Melin.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Sotilaat, työ ja perhe

Puolustusvoimissa on viime vuosina toteutettu mittavia organisaatiouudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet sotilaiden työn ja perheen suhteiden järjestämisen mahdollisuuksiin ja ehtoihin.  Puolustusvoimat ja sotilastyö ovat työn ja perheen suhteiden näkökulmasta omaleimaisia, sillä niillä on pitkä institutionalisoitunut asema yhteiskunnassa ja niiden toimintaa säädellään erityisin lain, asetuksin ja ohjeistuksin. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sotilastyötä tekevien miesten palkkatyön ja perheen suhteita puolustusvoimien kahdessa yksikössä, Maavoimien esikunnassa ja Panssariprikaatissa.  Työtä ja perhettä lähestyttiin tutkimuksessa suhteissa olemisena. Tutkimus osoitti, että sotilaiden työn ja perheen suhteita järjestävät käytännöt ja prosessit ovat osin erilaiset Maavoimien esikunnassa ja Panssariprikaatissa, ja että näillä käytännöillä ja prosesseilla on sukupuolittunut luonteensa. Tutkimuksen aineisto koostui ryhmä-, yksilö- ja asiantuntijahaastatteluista (yhteensä 29 istuntoa) ja muun muassa organisaation ohjesääntöjä käsittävästä dokumenttiaineistosta. Aineistoa analysoitiin organisatorista tilaa ja sukupuolta koskevien teoretisointien avulla.

Tutkimus nostaa esiin työn ja perheen suhteiden järjestämisen erilaiset mahdollisuudet ja ehdot Maavoimien esikunnassa ja Panssariprikaatissa. Maavoimien esikunta edusti uuttaa, vasta perustettua organisaatiota, jonka fyysiset rakenteet ja käytännöt eivät olleet vielä vakiintuneita. Maavoimien esikunnassa fyysiset rakenteet ja säännöt eivät aina kohdanneet yksilöllisiä tarpeita, jotka olivat muuttuneet sotilaan siirtyessä työskentelemään Maavoimien esikunnassa. Paikkakunnalla perheineen asuvat ja perheestään erillään niin sanotussa kakkosasunnossa työpaikan lähellä asuvat muodostuvat kaksi erilaisia työn ja perheen suhteiden järjestelyjä tarvitsevaa ryhmää. Myös eri työyhteisöistä tulleet sotilaat muodostivat erilaisia sosiaalisia ryhmiä uudessa organisaatiossa. Työskentelyn aloittaminen Maavoimien esikunnassa oli tarkoittanut käytännössä usein työn, perheen ja yksityiselämän eriytymistä. Panssariprikaatissa työn ja perheen suhteiden järjestämistä leimasi niukkojen henkilöstöresurssien joustamista rajoittavat vaikutukset, mikä tarkoitti toisten työtaakan lisäämisen välttämistä oman jaksamisen kustannuksella. Oma yksikkö nähtiin kuitenkin erityisenä ja yksilöllisiä tarpeita paremmin ymmärtävänä. Neuvottelu työn ja perheen paikoista sotilaan elämänkokonaisuudessa oli Maavoimien esikuntaa moninaisempaa. Panssariprikaatissa työn ja perheen suhteita järjestävät käytännöt ja prosessit kytkeytyivät yhteisvastuulliseen työn tekemiseen, professionaalistumisen sekä perheen merkityksen ja jaetun vanhemmuuden vahvistumiseen sotilaiden elämänkokonaisuudessa.

Maskuliinisuuksien harjoittamisen osalta nousi esille, että organisatorisessa muutostilanteessa konventionaalisia maskuliinisuuksien harjoittamisen tapoja pyritään kollektiivisesti vahvistamaan ja ristiriitaisia rajoittamaan. Myös työn ja perheen suhteiden järjestämiseen liittyvien valintojen ja ratkaisujen yksilöllistämisellä, niin sanotulla oman valinnan retoriikalla, estetään vaihtoehtoisten maskuliinisuuksien harjoittamista. Panssariprikaatissa oli Maavoimien esikuntaa enemmän mahdollisuuksia erilaisten maskuliinisuuksien esiin nostamiselle. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että työn ja perheen suhteisiin kiinnittyvien maskuliinisuuksien harjoittamisen tapojen haastaminen on mahdollista vallitsevia maskuliinisuuksia toisaalla uusintamalla.

Tutkimus osoittaa, että sotilaiden työn ja perheen suhteissa on kyse institutionalisoituneen kutsumustyön ja professionaalistuneen palkkatyön ristivedosta, jossa perheen rooliksi jää yhtäältä pitää huolta sotilaan työkyvyn uusintamisesta ja toisaalta sopeutua muutoksiin. Samaan aikaan kuitenkin organisatoriset muutokset, joilla on yhteiskunnalliset kytköksensä, kyseenalaistavat tätä asetelmaa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä työn ja perheen suhteiden käytännönjärjestelyjä sekä tehtäessä näkyväksi sosiaalisia odotuksia ja itsestään selviksi muuttuneita ajattelu- ja toimintamalleja. Puolustusvoimissa sotilaan toimintakyky on ymmärretty fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja eettisenä. Tutkimus antaa välineitä kaikkien näiden osa-alueiden pohtimiseen työn ja perheen suhteiden näkökulmasta.

                                          ******

Katri Otonkorpi-Lehtoranta on syntynyt Nokialla ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa.

Otonkorpi-Lehtorannan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2292, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1795, Tampere University Press 2017.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.