Suunniteltu luovuus - Kulttuuritoiminnot ja strateginen aluekehittäminen

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni A-rakennus, Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

HM Olli Ruokolaisen väitöstilaisuus

Suunniteltu luovuus - Kulttuuritoiminnot ja strateginen aluekehittäminen (Planned creativity? Cultural activities and strategic regional development)

Väitöskirja kuuluu aluetieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Sami Moisio (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Markku Sotarauta.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Suunniteltu luovuus - Kulttuuritoiminnot ja strateginen aluekehittäminen

Kulttuuritoiminnot ja luovuus muodostavat olennaisen osan kaupunkeja ja alueita. Viimeistään viimeisen noin kahden vuosikymmenen aikana niistä on muodostunut kaupunkien ja alueiden vetomaisuuden ja kilpailukyvyn osatekijöitä kahdella tavalla. Ensinnäkin monimuotoinen kulttuuritoiminta tekee kaupungista tai alueesta mielenkiintoisen kohteen sekä matkailijoiden että pysyvämmin sinne sijoittuvan osaavan työvoiman näkökulmasta. Toiseksi kulttuuritoiminnot ja luovat toimialat voidaan myös nähdä suoremmin yhtenä tuotannon ja taloudellisen aktiviteetin muotona, toimialoina muiden toimialojen joukossa.

Kulttuuritoimintojen (taloudellisista) vaikutuksista ja merkityksistä kaupunkien ja alueiden kehitykselle on puhuttu paljon niin tutkimuksen kuin ylipäätään yhteiskunnallisenkin keskustelun piireissä. Vähemmän on sen sijaan puhuttu siitä, miten kulttuuritoimintoihin liitetyt odotukset saataisiin aikaan. Tarvitaankin tietämystä kulttuuritoimintojen kehittämisdynamiikasta sekä -keinoista. Tarvitaan jäsentynyttä tietoa siitä, miten kaupunkien ja alueiden taloudellisessa kehittämisessä voidaan hyödyntää ja ylläpitää kulttuuritoimintoja sekä kulttuurin talouden ilmiöitä niiden omilla ehdoilla. Siksi onkin kysyttävä: Miten kulttuuritoimintoja ja luovia toimialoja voidaan kehittää strategisesti kaupunkien ja alueiden näkökulmasta? Tämä tutkimuskysymys karrikoidaan myös ”suunnitellun luovuuden” ongelmaksi, eli pohditaan, miten luonteeltaan rajoja rikkova ja vapaa kulttuuritoiminta kohtaa hallinnon ja talouden jäykemmät toimintalogiikat alue- ja kaupunkikehittämisessä.

Kulttuuritoimintojen strategista aluekehittämistä lähestytään tutustumalla sekä kirjallisuuteen että kahteen tapausesimerkkiin, joita ovat Tampereella vuosina 2006–2011 toteutettu elinkeinopoliittinen Luova Tampere -ohjelma sekä Seinäjoella viime vuosina esillä ollut niin sanotun rytmimusiikin käsitteen ympärille muodostunut luovien alojen toimintojen keskittymä.

Kaupungin tai alueen kulttuuritoiminnot näyttäytyvät vaikeasti hahmotettavana ja ymmärrettävänä ilmiönä. Kulttuuripitoisen sisällön tuottamisessa voi olla mukana varsinaisen taiteilijan lisäksi esimerkiksi tuottajia, yrittäjiä, investoijia, yhdistyksiä, kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan toimijoita ja niin edelleen, jotka kaikki toimivat tietyissä (alue)konteksteissa ja toimintakulttuureissa pyrkien osittain hyvinkin ristiriitaisiin päämääriin. Kulttuuritoimijat ja -toiminnot sekä niiden väliset jännitteet hahmotetaan tässä tutkimuksessa sekä julkisen hallinnon ja kulttuuristen ruohonjuurten että kulttuurisen ja taloudellisen arvon välisinä. Näin muodostetaan alueen kulttuuritoimintojen nelikenttä, joka koostuu emergentistä avantgardesta, korkeakulttuurista, kulttuuriteollisuudesta sekä alueellisesta kehittämisestä.

Alueen kulttuuritoimintojen muotojen välillä tapahtuvaa strategista kehittämistä avataan kolmen strategisuuden osa-alueen kautta, joita ovat prosessi, aikomus sekä rytmitys. Edelleen esitetään näihin osa-alueisiin liittyen kolme alue- ja kaupunkikehittäjätahon tehtävää kulttuuritoimintojen suhteen: välittäminen, suuntaaminen ja rytmittäminen. Välittäminen tarkoittaa erilaisten toimintalogiikoiden välisten yhteyksien rakentamista mutta samalla myös niiden välisten jännitteiden puskurointia. Suuntaaminen tiivistyy uusien kehityspolkujen avaamiseen niin, että tasapainoillaan julkisten kehittäjätahojen aikomuksen ja haavoittuvien kulttuuritoiminnallisten ruohonjuurten yllätyksellisyyden välillä. Rytmittäminen puolestaan tarkoittaa astetta sallivampaa ja avoimempaa kehittämisotetta, jossa ei puututa kulttuuritoimintaan sinänsä, mutta pyritään kiihdyttämään kehityksen nopeutta ja rytmiä esimerkiksi luovien alojen toimintaedellytyksiä ja infrastruktuuria kehittämällä. Suunniteltu luovuus ei lopulta näyttäydykään riskialttiina kulttuuritoimintojen vapauteen puuttumisena, vaan luovuuden ja  kulttuuritoimintojen edellytysten strategisena kehittämisenä.    

                                          ******

Olli Ruokolainen on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa.

Ruokolaisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2245, Tampere University Press, Tampere 2017. ISBN 978-952-03-0311-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1745, Tampere University Press 2017. ISBN 978-952-03-0312-9, ISSN 1456-954X.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.