Välikorvantulehdusta aiheuttavat mikrobit suomalaisilla lapsilla

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, M-rakennus, pieni luentosali, Teiskontie 35

Saara Sillanpää

LL Saara Sillanpään väitöstilaisuus

Microbes in acute otitis media in Finnish children (Välikorvantulehdusta aiheuttavat mikrobit suomalaisilla lapsilla)

Väitöskirja kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on professori Anne Pitkäranta (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Välikorvantulehdusta aiheuttavat mikrobit suomalaisilla lapsilla

Välikorvatulehdus on useimmiten viruksen ja bakteerin aiheuttama sekainfektio. Bakteeriviljely on perinteinen menetelmä tutkia välikorvatulehdusta aiheuttavia bakteereita, mutta kaikki bakteerit eivät kasva kovin hyvin viljelyssä. Bakteereita voidaan tutkia herkällä PCR-menetelmällä, jossa valikoidaan ennalta mitä bakteereja halutaan tutkia näytteestä. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmä (next generation sequencing = NGS) puolestaan tunnistaa valikoimatta teoriassa kaikki mahdolliset näytteessä esiintyvät bakteerit.

Bakteerin aiheuttamaa välikorvatulehdusta suositellaan hoidettavaksi antibiootilla. Välikorvatulehdusta aiheuttavien bakteerien ja niiden antibioottiresistenssin tutkiminen on tärkeää mm. hoidon onnistumisen ja rokotteiden kehittämisen kannalta.

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin Tampereen seudun alle 3,5 -vuotiaiden lasten välikorvatulehduksen aiheuttajia. Välikorvatulehdusta aiheuttavia bakteereita tutkittiin välikorvaeritteestä otetun bakteeriviljelyn ja uudenaikaisten bakteerien DNA:n tunnistamiseen perustuvien (PCR ja NGS) menetelmien avulla. Välikorvaeritteestä tehtiin myös bakteerien antibioottiherkkyysmääritykset. Lisäksi selvitettiin yhden virusryhmän, ihmisten parechovirusten, osuutta välikorvatulehduksen syntymisessä.

Tässä väitöstutkimuksessa käytettiin ensimmäistä kertaa maailmassa NGS menetelmää välikorvaeritteen bakteerien tutkimiseen äkillisen välikorvatulehduksen aikana. Tulosten perusteella välikorvatulehdusta aiheuttaa yleisimmin jo aiemmin tunnetut bakteerit, Streptococcus pneumoniae, Haemofilus influenzae ja Moraxella catarrhalis. Merkittäviä uusia aiemmin tuntemattomia bakteereita ei löytynyt. Väitöstutkimuksessa NGS-menetelmällä bakteereita löytyi 84%:ssa,  PCR menetelmällä 77%:ssa ja bakteeriviljelyssä 45%:ssa välikorvatulehduksista. M. catarrhalis oli yleisin bakteeri ja sitä löytyi 47%:ssa välikorvatulehduksista PCR menetelmällä. Se esiintyi usein muiden bakteerien kanssa yhdessä mutta pieninä määrinä. Parechoviruksia löytyi vain 4%:sta välikorvaeritteistä.

Bakteerien antibioottiherkkyysmääritysten perusteella alentunut herkkyys tai resistenssi todettiin vähintään yhdelle antibiootille 63%:lla viljelyllä todetuista bakteereista. Alentunut herkkyys tai resistenssi todettiin yleisimmin erytromysiinille (35%:lla), amoksisilliinille (28%:lla), sulfatrimetopriimille (23%:lla) ja penisilliinille (7%:lla). Välikorvatulehduksen hoidon kannalta amoksisilliinin ja sulfatrimetopriimin alentuneet herkkyydet ovat kliinisesti merkittäviä, koska näitä antibiootteja käytetään yleisesti lapsilla välikorvatulehduksen hoitoon. Tässä tutkimuksessa resistenttien bakteerien määrä oli hieman lisääntynyt aiemmin raportoitujen tutkimustuloksiin verrattuna joidenkin bakteerien osalta, mutta moniresistentit tai muuten ongelmalliset bakteerit olivat harvinaisia tutkimusaineistossa.

Tämän väitöstutkimuksen tärkein löydös oli se, että kaikki bakteerit tunnistavalla menetelmällä tutkittuna yleisimmät välikorvantulehdusta aiheuttavat bakteerit ovat aiemmin tunnetut S. pneumoniae, H. influenzae ja M. catarrhalis. Uusia tärkeitä aiemmin tuntemattomia bakteereita tai hankalia moniresistenttejä bakteereita ei löytynyt. M. catarrhalis oli yleisin bakteeri ja se esiintyi usein muiden bakteerien kanssa yhdessä. Löydös voi olla kliinisesti merkittävä, koska M. catarrhalis tuottaa beeta-laktamaasia ja on siksi resistentti amoksisilliinille, mikä on ensisijainen välikorvatulehduksen hoitoon suositeltu antibiootti. Tämän tutkimuksen tulokset tulisi ottaa huomioon välikorvantulehduksen antibioottihoidon suunnittelussa.  

                                          ******

Saara Sillanpää on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa ja erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii erikoislääkärinä.

Sillanpään väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2302, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1806, Tampere University Press 2017.