Vihertyvämpää ihmisoikeussuojaa kohti

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)
Heiskanen

HTM, VTM Heta-Elena Heiskasen väitöstilaisuus

Towards Greener Human Rights Protection : Rewriting the Environmental Case Law of the European Court of Human Rights (Vihertyvämpää ihmisoikeussuojaa kohti : Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytännön kehittymisestä)

Väitöskirja kuuluu julkisoikeuden alaan.

Vastaväittäjänä on professori Antoine Buyse (Utrechtin yliopisto, Alankomaat). Kustoksena toimii professori Jukka Viljanen.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Vihertyvämpää ihmisoikeussuojaa kohti

Noin kymmenen vuotta sitten Heta-Elena Heiskanen voitti opiskelukaverinsa kanssa National Geographicin Euroopan laajuisen ilmastonmuutoskilpailun. Nyt hän väittelee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytännöstä.

Nykyinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö koskee laajasti erilaisia ympäristöön liittyviä tilanteita, kuten melua, sisäilmaa, meren saastumista, maankäyttöä ja mutavyöryjä. Uusi väitöstutkimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristöä koskevasta oikeuskäytännöstä osoittaa, että tuomioistuin on turvannut ihmisoikeuksien toteutumisen lisäksi ympäristön etua yleisenä intressinä ja tarjonnut tukea kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamiselle.

Olisi kuitenkin tärkeää, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tunnustaisi vielä nykyistä selvemmin oikeuden terveelliseen ympäristöön. Se vahvistaisi yksilöiden ja järjestöjen mahdollisuuksia valittaa ympäristönsuojelullisista näkökohdista ilman, että yksilöihin on jo kohdistunut henkilökohtaista haittaa ympäristövahingon seurauksena. Merkittäviä opillisia esteitä kehitykselle ei ole, Heiskanen toteaa.

Ilmastonmuutoskanteiden tekemisessä nykyisen oikeuskäytännön ymmärrys on keskeistä

Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nykyisellään ihmisoikeusongelmia. Toistaiseksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ei ole kuitenkaan kehittynyt ilmasto-oikeuskäytäntöä. Tämän vuoksi tutkimuskaan ei ole käsitellyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mahdollisuuksia ratkoa ilmastoaiheisia kanteita.

Heiskanen korostaa, ettei tutkijoiden tulisi jäädä odottamaan ensimmäisiä tuomioita, vaan pohtia jo ennalta kanteiden menestymisen mahdollisuuksia.

Portugalin metsäpaloihin liittyen on suunnitteilla ilmastokanne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kanne on tarkoitus tehdä useita jäsenmaita vastaan. Uusi tutkimus auttaa tunnistamaan, kuinka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on käsitellyt valtioiden välistä jaettua vastuuta nykyisin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on tapana rakentaa uutta oikeuskäytäntöä vanhan oikeuskäytännön pohjalta. Siksi aiemman oikeuskäytännön ymmärrys on tärkeää.
Ilmastonmuutoskanteiden kannalta erityisen haastavaa on osoittaa syy-seuraus suhteita, sillä ilmastonmuutoksen seuraukset johtuvat hajasaasteita, joiden aiheuttajatahoja on lukematon määrä, Heiskanen sanoo.

Saamelaiskanteet voivat menestyä nykyistä paremmin

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ei tällä hetkellä ole kehittynyt sellaista oikeuskäytäntöä, joka olisi turvannut tehokkaasti alkuperäiskansan oikeuksia. Tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi saamelaisten oikeuksien turvaamiselle.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on turvannut sopimuksen artiklan 8 avulla haavoittuvien ryhmien erityistä elämäntapaa. Samanlaista argumentaatiota on mahdollista käyttää saamelaisten kulttuurin suojaamiseksi. Nykyisessä oikeuskäytännössä on edellytetty myös erilaisten projektien yhteydessä kulttuuristen vaikutusten riittävää arviointia. Myös tämä velvoite on sellainen, johon voi vedota niissä kanteissa, joissa saamelaiskulttuuri on uhattuna. Lisäksi kansainvälinen kehitys alkuperäiskansan oikeuksista tukisi tulkinnan kehittymistä, Heiskanen avaa.

Tutkija kannustaa kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita tukemaan oikeuskäytännön kehitystä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio sitoo jäsenmaata, jolle tuomio on annettu, jonka lisäksi tuomiot määrittelevät Euroopan vähimmäissuojatason ihmisoikeuksille. Siten yhtäkin valtiota vastaan annettu tuomio voi vaikuttaa useiden jäsenmaiden käytäntöihin. Oikeuskäytännön kehitys etenkin sellaisilla uudemmilla alueilla kuin ilmastonmuutos tai alkuperäiskansan oikeudet edellyttää lisää valituksia. Koska kansalliset oikeussuojakeinot tulee olla käytettynä ensin, olisi olennaista tunnistaa jo kansallisessa valitusvaiheessa lupaavat kanteet, jotka voisi tarvittaessa viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Heiskanen kannustaa kansalaisjärjestöjä, kuten ympäristöjärjestöjä ja ihmisoikeusjärjestöjä sekä tutkijoita yhdessä etsimään sellaisia tapauksia, jotka voisivat kehittää koko Euroopan laajuista vähimmäissuojaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi tehdä myös sivuväliintuloja, eli antaa asiantuntijanlausuntoja tapaukseen, joka on vireillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Sivuväliintulot voivat antaa tärkeää tietoa tuomioistuimelle ja tukea sen päätöksentekoa, Heiskanen kertoo.

                                          ******

Heiskasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2367, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1873, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja