Yrittäjämäisen yliopistomallin institutionalisoitumisen kehykset

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni A-rakennus, Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

HM, MBA Charisse Reyesin väitöstilaisuus

Frames in the Institutionalization of the Entrepreneurial University Model : The Case of National University of Singapore (Yrittäjämäisen yliopistomallin Institutionalisoitumisen kehykset : Tapaus National University of Singapore)

Väitöskirja kuuluu hallintotieteen alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Lars Geschwind (KTH Royal Institute of Technology, Ruotsi). Kustoksena toimii dosentti Jussi Kivistö.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Tutkimus yrittäjämäisen yliopiston institutionalisoitumisesta kehysanalyysiä soveltamalla

Korkeakoulujen muutosprosesseista on viime aikoina tullut tutkimuksellisesti kiinnostava aihepiiri. Erityisesti huomiota on kiinnitetty yrittäjämäisiä toimintatapoja valinneiden yliopistojen kehitysprosessien tutkimiseen. Joissakin maissa yrittäjyyteen ja sen edistämiseen liittyvät toimintapolitiikat ovat ohjanneet myös yliopistojen muutosta proaktiivisemmiksi toimijoiksi. Näiden politiikkojen kautta on samalla korostettu korkeakoulujen toiminnan taloudellisen kestävyyspohjan merkitystä ja vähäisempää riippuvuutta valtionrahoituksesta. Tämä tutkimus käsittelee yrittäjämäisen yliopiston muodostamiseen liittyviä kysymyksiä ja tilanteita osana valtion harjoittamaa, yrittäjyyden edistämiseen tähtäävää toimintapolitiikkaa Singaporessa.

Tutkimuksen tulosten perusteella yritysmäisten toimintatapojen soveltamisessa korkeakoulujen toiminnassa voidaan todeta olevan vaikutuksia siihen miten akateeminen henkilöstö ymmärtää ja hyväksyy korkeakoulujen tarpeen tulla toimintamuodoiltaan yrittäjämäisemmiksi. Riippumatta siitä onko yrittäjämäisyyteen liittyvä muutos aiheutunut ulkoisista tai sisäisitä paineista, yliopistoyhteisössä voidaan usein havaita usein esiintyvän vastakkaisia näkökulmia, tavoitteita ja motivaatioita tämän muutoksen aikana. Tutkimus kohdistuu yrittäjämäisen yliopistomallin institutionalisoitumista edistävien tekijöiden ja niiden laajuuden määrittämiseen käyttämällä National University of Singapore –yliopistoa (NUS-yliopisto) tutkittavana tapauksena. Tutkimuksessa pyrittiin hahmottamaan seuraavia NUS-yliopiston transformaatioon liittyviä aspekteja: (1) laitoksien, tiedekuntien ja erillisyksikköjen käytäntöjä ja niiden toimintaa rahoituksen hankkimisessa, (2) instituutiotason toimintojen kytkentöjä suhteessa kansalliseen yrittäjyyspolitiikkaan, (3) eri toimijoiden rooleja ja kontribuutiota yrittäjämäisten toimintatapojen kehittämisessä yliopistossa, ja (4) akateemisen yhteisön sitoutuneisuutta liittää yliopiston tehtävät, toiminnot ja tavoitteet valtion yrittäjyyden edistämiseen liittyvään politiikkakehykseen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin monitieteistä lähestymistapaa soveltamalla analyysissä terveystieteissä kehitettyä institutionalisoitumisen viitekehystä sekä ympäristökonfliktien tutkimuksen piirissä kehitettyjä kehyskategorioita. Tutkimuksessa sovellettiin laadullisen kehysanalyysin lähestymistapaa analysoitaessa institutionalisoitumisen astetta NUS-yliopistossa. Empiiristen tulosten analyysiä ohjasi neljä ympäristökonfliktien tutkimuksen piiristä johdettua kehyskategoriaa jotka olivat identiteettikehys, karakterisointikehys, valtakehys sekä riski- ja informaatiokehys. Tutkimuksen tuloksissa korostuu NUS-yliopiston monitulkintainen asemaa yrittäjämäisenä yliopistona. Yliopiston hallinnon ja henkilöstöryhmien edustajat ”kehystivät” kokemuksiaan yrittäjämäisiin yliopistoihin liitettävien aktuaalisten toimintaolosuhteiden kautta. Nämä kehykset liittyivät yrittäjämäisiä toimintoja koskeviin tieteenalakohtaisiin identiteetteihin, institutionaaliseen asetelmaan, tärkeiden toimijatahojen valtaan ja riskikäsityksiin. Lisäksi, NUS-yliopiston visiossa, missiossa sekä strategiassa ilmenevä ”yrityshengen” käsite nähtiin relevanttina, koska se havainnollisti yrittäjämäisille yliopistoille tyypillistä alati muuttuvaa ja mukautuvaa luonnetta. Tapa jolla tätä käsitettä tulkittiin yliopiston dokumentaatiossa ja haastateltavien näkemyksissä on myös vaikuttanut yrittäjämäisen yliopistomallin institutionalisoitumisprosessin eri vaiheisiin. Yrittäjämäisen yliopiston mallin institutionalisoituminen NUS-yliopistossa on edelleen kesken johtuen tarpeista ratkaista yliopiston toiminnallisia haasteita samanaikaisesti kun yritetään saavuttaa yrittäjämäisyyteen liittyviä tavoitteita. Kokonaisuutena tutkimus tarjoaa tärkeitä näkökulmia yliopistoihin nopeasti teollistuneissa maissa missä yrittäjyys on institutionalisoitunut sekä toimintapolitiikkana että toimintana.

                                          ******

Charisse Reyes on suorittanut hallintotieteen maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa sekä MBA -tutkinnon San Beda Collegessa Manilassa.

Reyesin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2297, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1800, Tampere University Press 2017.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja