TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 2.4.2009

Julkaisuvapaa 3.4.2009 klo 11.30

Kauhajoen koulusurmat mediassa

Kauhajoen koulusurmat mediassa -kirja julkistetaan perjantaina 3. huhtikuuta Journalismin päivillä kello 11.30 alkavassa Näytä & kerro -pajassa (paikka: lava, Marina Congress Center, Helsinki)

Kirja liittyy Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä toteutettuun tutkimukseen, joka perustuu Kauhajoen 23. syyskuuta 2008 tapahtumia koskevan media-aineiston analyysiin sekä laajaan haastatteluaineistoon.

***

Jokelan marraskuun 2007 koulusurmat olivat läsnä Kauhajoella 23. syyskuuta 2008. Jokela ei ollut läsnä ainoastaan samankaltaisena tapahtumana, vaan myös toimittajien, kuvaajien ja päällikköportaan selkärankoihin iskostettuna varoittavana esimerkkinä siitä, miten ei saa toimia.

Jokelassa puutteelliseksi koettu viranomaistiedotus toimi journalistien mielestä Kauhajoella hyvin, mikä helpotti ensimmäisen päivän uutisointia. Kuitenkin journalisteille tärkeä "oman jutun" saaminen oli hankalaa. Tiedotusvälineiden ehtiessä paikan päälle oppilaitos ja sen ympäristö oli eristetty laajalta alueelta, ja kriisityöntekijät suojasivat koulusta pelastuneita julkisuudelta.

Tutkimuksessa kuvataan, kuinka journalistit lähestyivät Kauhajoella tapahtuman kokeneita nuoria ja uhrien omaisia varovaisemmin kuin Jokelassa. Uhrien ja omaisten näkökulma jäi jutuissa vähäiseksi, ja uutisointi oli monen toimittajan mielestä ulkokohtaista ja epäempaattista. Etualalle nousivat poliitikot, asiantuntijat ja viranomaiset - sekä ennen kaikkea ampuja kuvineen ja videoineen.

Kauhajoen ampuja sai Jokelan ampujan tavoin runsaasti mediajulkisuutta. Tutkimuksessa kuvataan, kuinka ampujalle rakentui tiedotusvälineissä monenlaisia rooleja: julma rikollinen, kiusattu uhri, oman sankarikuvansa rakentaja sekä aivan tavallinen nuori mies.

Tutkimuksessa haastatellut journalistit ottavat kantaa siihen, miten uutismedian tulisi jatkossa kertoa julkisuushakuisista kouluampujista. Ampujan nimen, kuvan ja materiaalin käyttämiseen suhtauduttiin kahtalaisesti riippuen siitä, painotettiinko enemmän journalismin tiedonvälitystehtävää vai uutisoinnin seurauksia. Edellisen ajattelutavan mukaan journalismin tehtävä on tuoda esiin totuus ja mahdollisimman paljon faktoja. Jälkimmäistä ajattelutapaa edustavat journalistit pitivät tärkeänä miettiä myös työn seurauksia. Ampujan kuvien ja hänen verkkoaineistonsa julkaisemisessa moni journalisti kannatti selvästi aikaisempaa pidättyvämpää linjaa.

***

Tiedotusvälineisiin ei ole Kauhajoen jäljiltä kohdistunut juurikaan kritiikkiä mediakentän ulkopuolelta. Sen sijaan haastatellut journalistit itse pohtivat uudella tavalla omaa vastuutaan ja työnsä seurauksia. Haastatteluissa on nähtävissä epävarmuutta siitä, miten median tulisi toimia tulevissa kriiseissä.

Tutkimuksessa pohditaan, ovatko myös kriiseistä kertova journalismi ja journalistien itsesääntelyjärjestelmä kriisissä tai käännekohdassa. Jokela-uutisoinnista saadut kokemukset ja mediakritiikki olivat Kauhajoki-uutisoinnissa merkittävämpiä tiedonhankinnan tapojen ja julkaisupäätösten määrittäjiä kuin esimerkiksi Julkisen sanan neuvosto (JSN). Itsesääntelyn sijaan ammattikunta määrittää hyvää journalistista tapaa aiempaa yleisölähtöisemmin.

Tutkimuksessa perätään Julkisen sanan neuvostolta aloitteellisuutta kriisitilanteiden uutisointia koskevien pelisääntöjen muotoilussa. JSN:n aktiivisempi rooli voisi auttaa välttämään tilanteen, jossa ammattikunta luovuttaa tiedonvälityksen sisältöjä koskevan päätösvallan toimitusten ulkopuolelle.

***

Tutkimus on jatkoa kesäkuussa 2008 ilmestyneelle Jokelan koulusurmat mediassa
-tutkimushankkeelle. Tutkimuksen tärkeimpänä aineistona on käytetty neljän sanomalehden, neljän aikakauslehden, kolmen valtakunnallisen tv-yhtiön sekä STT:n ja Ylen radio-ohjelmien Kauhajoen koulusurmiin liittynyttä materiaalia. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu yli 50 journalistia.

Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen Journalismin tutkimusyksikössä. Tutkimushanketta on johtanut Pentti Raittila, ja hänen lisäkseen tutkijoina ovat olleet Paula Haara, Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu ja Jari Väliverronen. Rahoittajana on ollut Helsingin Sanomain Säätiö.

Kirjan tiedot: Pentti Raittila, Paula Haara, Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu ja Jari Väliverronen: Kauhajoen koulusurmat mediassa. Journalismin tutkimusyksikkö, Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos, Julkaisuja A 111/ 2009 (141 sivua). Hinta 15 €. Myynti Tiedekirjakauppa TAJU, puh. (03) 3551 6055, taju@uta.fi, www.uta.fi/taju
Kirja verkossa (3.4. klo 11.30 jälkeen): http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-7654-9.pdf
http://www.hssaatio.fi/projektit_toteutuneet.html

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Pentti Raittila, p. (03) 3551 8806, 0400 615 212, pentti.raittila@uta.fi