TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 18.6.2009
Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan työpaikkoja tulisi kehittää kokonaisvaltaisina systeemeinä. Työpaikoilta pitäisi löytyä rohkeutta tehdä omannäköisiä ratkaisuja ja etsiä juuri omaan organisaatioon sopivia käytäntöjä sekä uskallusta olla muuttamatta jo toimivia käytäntöjä. Huomiota tulisi kiinnittää työpaikan toimintatavan kokonaisuuteen ja koherenssiin, ei yksittäisten käytäntöjen mekaaniseen käyttöönottoon.
Työpaikan virallisten ja epävirallisten käytäntöjen muodostaman kokonaisuuden uniikkius ja monimutkaisuus tulee tutkimuksen tekijöiden Anu Järvensivun ja Pasi Kosken mukaan aina huomioida uudistuksia suunniteltaessa. Paljonpuhutut hyvät käytännöt toimivat hyvin yhdessä yrityksessä mutta huonosti toisessa.
Muualta siirrettyjen uudistusten sopivuus työpaikan toimintatavan kokonaisuuteen voi olla todella huono, jolloin organisaation tuottavuus ja työnteon mielekkyys kärsivät. Esimerkiksi Suomessa paljonkäytetty tiimityö voi sopia joihinkin yrityksiin mutta ei toisiin. Uudistus voi niin ikään olla samassakin yrityksessä yhden henkilöstöryhmän työn sujuvuuden kannalta hyvä, mutta toisen kannalta huono.
Koska työpaikan toimintatapa koostuu suurelta osin työntekijöiden epävirallisista käytännöistä, johdolla ei ole käsitystä toimintatavan kokonaisuudesta. Ainoa tapa saada uudistuksista toimivia, on toteuttaa ne koko henkilöstön voimin.
Yhteinen kehittämistyö myös auttaa työpaikan henkilöstöä muodostamaan jaetun käsityksen siitä, millainen toiminta on oikein ja järkevää ja miten määrittyy hyvintehty työ. Toisin sanoen työpaikan moraalinen sopimus vahvistuu ja henkilöstöryhmien keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus lisääntyvät. Yhdessä kehitetyt käytännöt edesauttavat työn tuottavuuden ja työntekijöiden kokeman työnteon mielekkyyden paranemista.
Tutkimusta tehtiin neljän vuoden aikana yhteensä yhdeksällä työpaikalla. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettiin viiden teollisuustyöpaikan syvälliseen analyysiin pohjaava raportti Hyvä, parempi, innovaatio? Tutkimus organisatorisista innovaatioista, työelämän laadusta ja työn mielekkyydestä. Raportti on luettavissa internetissä osoitteessa http://www.uta.fi/laitokset/tyoelama/xjulkaisut.html.
Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto.
Lisätiedot: Erikoistutkija Anu Järvensivu, anu.jarvensivu@uta.fi, p. 040 708 1270
Kaikkiin työpaikkoihin sopivia työn organisointikäytäntöjä ei ole
Työpaikkojen kehittämisessä pitää aina huomioida organisaation kokonaisuus. Kaikkiin työpaikkoihin sopivia hyviä käytäntöjä ei ole olemassa – esimerkiksi tiimityö sopii joihinkin yrityksiin huonosti. Muualta siirretyt uudistukset saattavat heikentää organisaation tuottavuutta ja työn mielekkyyttä. Johdolla ei useinkaan ole käsitystä työpaikan toimintatavan kokonaisuudesta. Siksi uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen pitäisi ottaa mukaan koko henkilökunta.Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan työpaikkoja tulisi kehittää kokonaisvaltaisina systeemeinä. Työpaikoilta pitäisi löytyä rohkeutta tehdä omannäköisiä ratkaisuja ja etsiä juuri omaan organisaatioon sopivia käytäntöjä sekä uskallusta olla muuttamatta jo toimivia käytäntöjä. Huomiota tulisi kiinnittää työpaikan toimintatavan kokonaisuuteen ja koherenssiin, ei yksittäisten käytäntöjen mekaaniseen käyttöönottoon.
Työpaikan virallisten ja epävirallisten käytäntöjen muodostaman kokonaisuuden uniikkius ja monimutkaisuus tulee tutkimuksen tekijöiden Anu Järvensivun ja Pasi Kosken mukaan aina huomioida uudistuksia suunniteltaessa. Paljonpuhutut hyvät käytännöt toimivat hyvin yhdessä yrityksessä mutta huonosti toisessa.
Muualta siirrettyjen uudistusten sopivuus työpaikan toimintatavan kokonaisuuteen voi olla todella huono, jolloin organisaation tuottavuus ja työnteon mielekkyys kärsivät. Esimerkiksi Suomessa paljonkäytetty tiimityö voi sopia joihinkin yrityksiin mutta ei toisiin. Uudistus voi niin ikään olla samassakin yrityksessä yhden henkilöstöryhmän työn sujuvuuden kannalta hyvä, mutta toisen kannalta huono.
Koska työpaikan toimintatapa koostuu suurelta osin työntekijöiden epävirallisista käytännöistä, johdolla ei ole käsitystä toimintatavan kokonaisuudesta. Ainoa tapa saada uudistuksista toimivia, on toteuttaa ne koko henkilöstön voimin.
Yhteinen kehittämistyö myös auttaa työpaikan henkilöstöä muodostamaan jaetun käsityksen siitä, millainen toiminta on oikein ja järkevää ja miten määrittyy hyvintehty työ. Toisin sanoen työpaikan moraalinen sopimus vahvistuu ja henkilöstöryhmien keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus lisääntyvät. Yhdessä kehitetyt käytännöt edesauttavat työn tuottavuuden ja työntekijöiden kokeman työnteon mielekkyyden paranemista.
Tutkimusta tehtiin neljän vuoden aikana yhteensä yhdeksällä työpaikalla. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettiin viiden teollisuustyöpaikan syvälliseen analyysiin pohjaava raportti Hyvä, parempi, innovaatio? Tutkimus organisatorisista innovaatioista, työelämän laadusta ja työn mielekkyydestä. Raportti on luettavissa internetissä osoitteessa http://www.uta.fi/laitokset/tyoelama/xjulkaisut.html.
Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto.
Lisätiedot: Erikoistutkija Anu Järvensivu, anu.jarvensivu@uta.fi, p. 040 708 1270
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
