Suurten yritysten palvelu riski ensihoidossa

Ensihoitajien mielestä suurten valtakunnallisten yritysten palvelutuotanto on riski kustannustehokkuudelle, potilasturvallisuudelle ja ensihoitajien työturvallisuudelle. Ammattikunnan tuntemukset käyvät ilmi Tampereen yliopistossa tehdyssä kaksivuotisessa tutkimuksessa, joka selvitti ensihoidon palveluiden markkinaehtoistumista ja sen vaikutuksia ensihoidon ja sairaankuljetuksen henkilöstöryhmien työhön ja hyvinvointiin. Tutkimus osoittaa, että akuuttihoidon palvelukokonaisuudessa on paljon kehitettävää.

Tutkimusta johtaneen projektipäällikkö Hannele Palukan mukaan markkinoita valtaavat yritykset ovat aiheuttaneet vääristyneen hintakilpailun ensihoidossa.

– Kunnat ovat voineet hankkia ensihoitopalveluita hintaan, joka tuskin kattaa toiminnan tuottamisen kustannuksia, Palukka sanoo.

Tutkijoiden mukaan yksityinen puoli on voinut pitää ensihoitopalvelun hinnan suhteellisen alhaisena, koska yrittäjät ovat tehneet itse tai teettäneet työntekijöillä ylipitkiä työvuoroja ja kuljettaneet potilaita jatkohoitopaikkaan ilman lääketieteellistä perustetta. Tällaisessa tilanteessa erityisesti yksityiselle työskentelevät ensihoitajat kokevat joutuvansa toimimaan vastoin omia arvojaan, mikä heikentää työmotivaatiota ja saattaa aiheuttaa kyynisyyttä potilaita kohtaan. Liian pitkät työvuorot koetaan työturvallisuusriskiksi.

Yksityinen palvelutuotanto on ensihoitajien mukaan riski myös potilasturvallisuudelle silloin, kun ensisijaisena palvelun motiivina on voiton tuottaminen yrittäjälle.

Terveydenhuollon lainsäädäntöä on uudistettu kaikissa OECD-maissa 1990-luvun alusta lähtien, ja tämän lisäksi markkinaehtoisen liike-elämän käytäntöjä on muokattu terveydenhuoltoon sopiviksi. Markkinaehtoistuminen koskee myös ensihoitoa: sairaankuljetuspalveluiden tuottamis- ja organisointitavat ovat muuttuneet, ja niitä hankitaan yhä enemmän yksityisiltä markkinoilta.

Akuuttihoidon kokonaisuutta kehitettävä

Tutkimuksen mukaan kotipalvelu, ensihoito ja akuuttihoito eivät muodosta toimivaa kokonaisuutta, vaan palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkilöstöt toimivat monesti oman organisaationsa käytäntöjen ehdoilla. Esimerkiksi ensihoitoyksiköiden yhteistyö kotipalvelun kanssa ei toimi saumattomasti. Kotipalvelun työntekijät turvautuvat helposti ensihoitoon sellaisissakin tilanteissa, joissa kotipalvelun asiakas ei ole akuutin hoidon tarpeessa.

Uudet palveluideat ja -politiikat eivät ole tutkijoiden mielestä syrjäyttäneet julkiskeskeistä palvelutuotantoa ensihoidossa. Ensihoito on edelleen terveyspalvelua, joka on tarkoitettu kaikille ensihoitoa tarvitseville.

– Potilaat voivat olla erilaisia, mutta heidän saamansa ensihoito on samanlaista. Ensihoitajien tehtävänä on turvata palvelut ja taata kansalaisten yhdenvertaisuus, Hannele Palukka muistuttaa.

Tutkimus ”Palvelujärjestelmä murroksessa - ensihoidon ja sairaankuljetuksen työ- ja toimintakäytänteet” toteutettiin vuosina 2010-2012, ja sitä rahoitti Työsuojelurahasto. Tutkimuksen aineisto koostuu ensihoitajien haastatteluista ja ensihoitotyön havainnoinnista sekä 27 ensihoitotehtävästä, jotka videoitiin yksityisen ja julkisen palveluntuottajan toteuttamassa ensihoitopalvelussa Pirkanmaalla.

Tutkimuksen tiedot:
Auvinen, Petra; Palukka, Hannele; Tiilikka, Tiina, Palvelujärjestelmä murroksessa - ensihoidon ja sairaankuljetuksen työ- ja toimintakäytänteet. Tampereen yliopisto 2012.

Tutkimuksen loppuraportti Tampere University Pressin TamPub -julkaisuarkistossa:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/67919

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Hannele Palukka, 040 190 9712, hannele.palukka@uta.fi