Työnilonjulistus: Myönteisyydestä uusia tekoja ja elämänhallintaa
Myönteisyyden on noustava esiin, sillä vajoaminen toivottomuuteen ja valittamisen kierre eivät ole kenenkään etu. Tämä oli perussanoma vuoden 2013 valtakunnallisessa Työnilonjulistuksessa, jonka professori Marja-Liisa Manka luki tiistaina 8.1. Tampereen yliopistossa.
– Vaikka työnilo ei kuuluisikaan sanavarastoomme – perinteen mukaanhan työtä on tehtävä otsa hiessä – ryhtykäämme etsimään arjesta positiivisia poikkeamia kuten onnistumisia toistemme ja asiakkaiden kanssa, Manka totesi.
Tänä vuonna julistus kiinnitti erityistä huomiota työn tekemiseen rauhassa. Siinä haastettiin työhyvinvointitalkoisiin kaikki työpaikat, joissa jatkuvat kriisit, epävarmuus ja henkinen paine rikkovat työrauhaa. Tämä johtaa työn mielekkyyden katoon ja avuttomuuteen – tunteeseen, ettei asioihin voi vaikuttaa.
Julistus ehdottaa, että työpaikoille perustettaisiin niin sanottuja valittajien kuoroja, joiden esittämiä työhyvinvoinnin esteitä aletaan ratkoa. Kuoro riittää kuitenkin vain ensiavuksi, ja varsinaiset työhyvinvointitalkoot aloitetaan vaihtamalla näkökulmaa:
– Myönteiset tunteet sen sijaan auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ne vapauttavat luovuutta ja mahdollistavat uudet ajatukset, teot ja suhteet, mistä syntyy työnantajalle tulevaisuuden arvoa.
– Ilo tarttuu asiakkaisiinkin – jopa puhelimen välityksellä – ja parantaa palvelun laatua, Manka lisää.
Professori Mankan mukaan myönteisyys kasvattaa myös ihmisen henkilökohtaisia voimavaroja kuten elämänhallintaa, sitkeyttä ja jopa terveyttä ja onnellisuutta.
Tapahtumassa puhuivat Mankan lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, projektipäällikkö Juha-Matti Seppänen Crisis Management Initiativesta (CMI), psykologi ja kirjailija Tony Dunderfelt sekä tekniikan tohtori Merja Fischer. Fischer kertoi väitöskirjaansa perustuen, kuinka henkilöstön kokema hyvä työilmapiiri ja työmotivaatio vaikuttavat palveluun ja yrityksen kannattavuuteen. Fischerin mukaan palveluliiketoiminnan keskeinen kilpailuetu syntyy esimiehen, työntekijän, kollegan ja asiakkaan vuorovaikutuksen laadun perusteella.
Johto myönteisyyden roolimallina
Työnilonjulistus 2013 kiinnittää huomiota yhteisöllisyyteen. Hyvässä yhteisössä jokainen tietää oman osansa yhteisessä tavoitteessa ja jokaisella on sananvaltaa tavoitteeseen pyrittäessä. Toimivat työnteon tavat ovat työrauhan perusta.
Manka viittasi julistuksessa tutkimukseen, jonka mukaan työpaikan ilmapiiri on tärkein tekijä työuran jatkamisessa. Sen jäljessä tulevat työnteon mielekkyys, palkitseminen ja esimiehen tuki.
– Erityisesti johdon olisi toimittava myönteisyyden roolimallina, innostajana ja mahdollisuuksien etsijänä. Myös jokainen työtekijä voi ryhtyä aktiiviseksi toimijaksi passiivisuuden sijasta.
Julistus painottaa myös toisten huomioimista ja kohteliasta käytöstä kuten tervehtimistä, kiittämistä ja kehumista työpaikoilla. Elämässä ja työssä tulee väistämättä vastoinkäymisiä, mutta niistäkin julistus löytää myönteisen kulman:
– Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä, koska se pakottaa meidät keksimään vaihtoehtoisia reittejä ja antaa rohkeutta lähteä uusiin maastoihin.
Professori Marja-Liisa Mankan aloittama tapahtuma järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. Alkuvuosina Suomeen julistettiin työrauha. Nyt oli kolmas kerta, kun luettiin työnilonjulistus. Tilaisuudessa käynnistettiin myös vuoden 2013 työhyvinvointiteko-kilpailu.
Työnilonjulistus 2013 kokonaisuudessaan (pdf)
Lisätietoa:
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos
040 190 9663 ja 050 562 0344, marja-liisa.manka@uta.fi
www.uta.fi/synergos
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 8.1.2013
