Uusi professori Leena Koivusilta: Terveyden eriarvoisuutta aiheuttavat tekijät esiin

Julkaisuvapaa 5.4.2013 klo 14.00

Länsimaissa on tutkittu järjestelmällisesti jo vuosisatojen ajan terveyden eriarvoisuutta eli niitä toisistaan poikkeavia edellytyksiä, joita kokonaisilla väestöryhmillä on terveytensä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Myös Suomessa on pitkä yhteiskunnallisten olojen ja terveyden kytkentöihin keskittynyt sosiaalilääketieteen perinne. Tampereen yliopiston uusi professori Leena Koivusilta muistuttaa, että terveyseroissa on kyse yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

– Erot eivät johdu yksilöiden vapaasta valinnasta, vaan niitä aiheuttavat olosuhteet, joihin ihminen ei itse paljonkaan pysty vaikuttamaan, sanoo Koivusilta, jonka erityisalaa on terveyden edistäminen.

Vaikka terveyden eriarvoisuuden tutkimusperinne on pitkä, julkiseen keskusteluun aihe on tullut vasta viime aikoina. Samalla on lisääntynyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia ja niiden eroja koskeva terveys- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Tutkimustyötä on kannustanut huoli hyvinvoinnin polarisaatiokehityksestä ja syrjäytymisestä.

Professori Koivusillan mukaan terveyseroja voidaan kaventaa yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueiden avulla.

– Tämän edellytyksenä on, että tunnetaan riittävästi mekanismeja, joilla terveyden niin sanotut sosiaaliset determinantit eli yhteiskunnalliset taustatekijät tuottavat terveyttä ja sairautta.

Sosiaalis-taloudelliset tekijät luovat yhteiskunnan rakenteissa eriarvoisuutta, joka välittyy ihmisten arkielämään muun muassa terveyskäyttäytymisen ja terveyspalvelujen käytön välityksellä. Koivusilta siteeraa aiheesta Maailman terveysjärjestön vuonna 2008 julkaiseman Closing the gap in a generation -raportin sanomaa: ”Sosiaalinen eriarvoisuus tappaa.”

– Kyse on siitä, mitä on tiedettävä ja tehtävä, jotta voidaan estää näin käymästä, Koivusilta korostaa.

Perhe ja koulu nuorten terveyserojen taustalla

Puhuttaessa lasten ja nuorten terveyseroista Leena Koivusilta nostaa esiin kaksi tekijää: kasvuperheen ja sen elinolot sekä koulun merkityksen. Perhettä koskeva huoli alkoi Suomessa lisääntyä 1990-luvun alussa, kun talouslama kosketti koko kansaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio täyttää Koivusillan mukaan melko hyvin perustarpeet, mutta hän huomauttaa, että lapsiperheiden pienituloisuus ja lapsiköyhyys ovat kuitenkin kasvaneet. Pienituloisuus on pitkittynyt varsinkin perheissä, joissa on pieniä lapsia, vanhempi on yksinhuoltaja tai perhe on suuri. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut.

– Perheiden vaikeudet heijastuvat lasten mahdollisuuksiin rakentaa terveyttään esimerkiksi ravitsevalla ruoalla tai osallistumalla yhdessä kavereiden kanssa liikunnallisiin harrastuksiin.

Koulun merkitys näkyy Koivusillan esimerkissä varhaiseen aikuisikään ulottuvasta seurantatutkimuksesta.

– Tutkimuksen mukaan heikosti peruskoulussa pärjäävien, peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäävien ja ammatillisen koulutusväylän valinneiden terveys oli huonompi kuin niillä, jotka menestyivät paremmin koulussa ja valitsivat lukiokoulutuksen. Kuilu näkyi myös terveyskäyttäytymisessä.

Terveyseroihin johtavassa vuorovaikutusprosessissa kietoutuvat yhteen perhetausta, koulutusura sekä terveyttä edistävät tai sitä heikentävät tottumukset.

– On syytä tutkia, mitkä tekijät saavat nuoren tippumaan pois instituutioiden piiristä ja varsinkin koulutuksesta ja näin kaventavat sekä tiedollisia että taloudellisia ja sosiaaliseen ympäristöön ja vuorovaikutukseen liittyviä mahdollisuuksia luoda itselle terveyttä tukeva elinympäristö, professori Koivusilta linjaa.

---
Leena Koivusilta valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1985 Turun yliopistosta ja väitteli kansanterveystieteestä tohtoriksi vuonna 2000. Hän on sosiaalipolitiikan, erityisesti väestöryhmien terveyserojen dosentti ja toiminut aiemmin monissa kansanterveystieteen ja sosiaalipolitiikan tutkimus- ja opetustöissä Turun ja Tampereen yliopistoissa. Parhaillaan Koivusilta on Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden päätoimittaja. Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli otti Koivusillan terveyden edistämisen professorin tehtävään määräajaksi 1.8.2012 - 30.4.2016.

Professori Leena Koivusilta piti professuurinsa alkuun kuuluvan juhlaluennon perjantaina 5.4. klo 12.15 otsikolla Terveyden eriarvoisuus lapsuudessa ja nuoruudessa. Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi-salissa (Lääkärinkatu 1 Tampere) juhlaluentonsa piti myös professori Pekka Nuorti.

Yhteystiedot:
Professori Leena Koivusilta, 050 430 7985, Leena.Koivusilta@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 3.4.2013