Sisältöön
tampereen yliopisto: ajankohtaista: tutkijaprofiilit:
AjankohtaistaTampereen yliopistoAjankohtaista
Ajankohtaista

Tutkijaprofiili:

Pelin vakava puoli

Pelaamisen ja internetin ansioista ei juurikaan puhuta -
mutta Frans Mäyrä puhuu

Teksti: Jarkko Kangas
Kuva: Jonne Renvall

 mayra_jr.jpg
 Frans Mäyrä on pelannut lapsesta saakka. Nyt sen tutkiminen on hänen työtään.

Miltä näyttää pelitutkijan työhuone? Pöydänkulmalla vuoden kuumimmat uutuuspelit, televisioon kytkettynä ainakin kaksi konsolia, kirjahylly täynnä alan lehtiä?

Väärin. Pelejä tai pelikoneita ei näy missään. Ne ovat jossain hypermedialaboratorion tarkkaan valvottujen ovien takana. Kahvihuoneeseen tilattu Pelit-lehti sentään pitää yllä pelitutkimukseen huolimattomasti liitettyjä kepeitä mielikuvia.

Hypermedian professori Frans Mäyrä suhtautuu peleihin tosissaan. Hän korostaa, että pelaaminen ja muu vuorovaikutteinen media ovat tärkeitä elämänalueita, joihin ihmiset keskittyvät tosissaan.

- Viimeistään tänä päivänä pitäisi herätä siihen, että nämä ovat vakavia asioita. Digitaalinen maailma on yhtä todellinen kuin vaikkapa tiilestä ja lasista rakennettu yliopisto. Sosiaalinen maailma ei rajoitu fyysiseen maailmaan, Mäyrä toteaa painokkaasti.

Pelitutkimuksen lisäksi Mäyrän erikoisalaan kuuluu digitaalinen kulttuuri. Viimeksi hän on tutkinut muun muassa verkkopokeria sekä pelaamista internet-palveluiden, kuten Facebookin, kautta.

Elektroniikkapeleistä hypermediaan

Paavolassa syntynyt Ilkka Olavi Mäyrä kiinnostui peleistä jo lapsena. 1970-luvun lopulla ilmestyneet elektroniikkapelit saivat pojan pauloihinsa, eikä lumous ole ottanut haihtuakseen.

- Pelit vievät siinä määrin mukanaan, että vaikka niitä tutkii työkseen, ne tarjoavat elämyksiä, hän kertoo.

Pelitutkimuksen pariin Mäyrä kulki yleisen kirjallisuustieteen kautta. Väitöskirjassaan hän käsitteli minuuden ja moniäänisyyden problematiikkaa sekä pohti teknologian vaikutusta ihmisyyskäsityksiin.

Tutkijan oma minuus muuttui kirjallisuusopintojen ainakin kutsumanimen verran. Vuosituhannen vaihteesta lähtien hänet on tunnettu nimellä Frans. Hypermedian professorina hän on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien.

Eroon negatiivisesta leimasta

Frans Mäyrän mielestä alan tutkijoiden on etsittävä internetille ja pelaamiselle yhteiskuntaa hyödyttäviä käyttötapoja. Tällä hetkellä digitaalimaailmaan liitetään paljon kielteisiä mielikuvia, kuten liikalihavuus tai väkivaltainen käytös.

Jatkossa Mäyrä haluaisikin tutkia, miten pelien ja muun vuorovaikutteisen median avulla voidaan ylittää sosiaalisia kuiluja ja tuoda ihmiset yhteen.

- Joka paikassa kyllä lukee "connecting people", mutta mikseivät ihmiset sitten kohtaa, Mäyrä kysyy.

Pelejä ja internetiä voidaan hänen mukaansa käyttää muutenkin myönteisesti. Verkkoympäristö tarjoaa mahdollisuuden ylittää esimerkiksi ujouden tapaisia esiteitä. Pelien avulla taas voidaan käsitellä rakentavasti ihmisyyden varjopuolia, kuten kykyä väkivaltaan.

- Lopulta pelaaminen on kuitenkin itsetarkoituksellista. Elämä ei saa olla vain työtä ja suorittamista vaan myös leikillisyyttä ja iloa, Mäyrä pohtii.

Iloa hänen elämäänsä tuovat pelien lisäksi perhe ja virtuaalimaailman ulkopuoliset harrastukset, kuten luonnossa liikkuminen ja valokuvaus. Ne tarjoavat oivan vastapainon hektiselle hypermediatutkimukselle.

- Meillä on pieni lapsi, joten nykyään kuvaan lähinnä perhosia pihalla, Mäyrä sanoo hymyillen.

   Frans Mäyrä
  • Syntynyt 26.5.1966 Paavolassa.
  • Kirjoittanut ylioppilaaksi 1985. Filosofian maisteri 1992, filosofian lisensiaatti 1996, filosofian tohtori 1999.
  • Tutkijana Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksella 1993 - 1998, ma. professorina hypermedialaboratoriossa 2002 - 2003 ja 2006, Digital Games Research Associationin (DiGRA) puheenjohtajana 2003 - 2006.
  • Tutkimusintressit: digitaalinen kulttuuri, pelit, internet, osallistuva mediakulttuuri, tekstuaalisuuden ja minuuden sekä moniäänisyyden teoriat, fantasia ja tieteisfiktio.
  • Merkittäviä julkaisuja mm. An Introduction to Game Studies: Games in Culture (2008), Demonic Texts and Textual Demons: The Demonic Tradition, the Self, and Popular Fiction (1999), The Metamorphosis of Home: Research into the Future of Proactive Technologies in Home Environments (Mäyrä & Koskinen, 2005).
  • Perheeseen kuuluvat puoliso psykologi Laura Ermi ja Luka-poika.
  • Harrastaa pelejä, kirjallisuutta, valokuvausta ja luonnossa liikkumista.

 

 
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
Kysymykset ja palaute
Ylläpito: viestinta@uta.fi
Muutettu: 10.11.2008 12.00 Muokkaa

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi

YLIOPISTO
Esittely
Opiskelijaksi
Opiskelu
Tutkimus
Yksiköt
Yhteystiedot

AJANKOHTAISTA
Yliopiston muutos
Rehtoriblogi
Tule tukijaksi
Avoimet työpaikat
» lisää ajankohtaisia

PALVELUITA
Kirjasto
Kielikeskus
Kielipalvelut
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Täydennyskoulutus
Avoin yliopisto
Tutkimuspalvelut
Kansainväliset asiat
Hallinto
Kirjaamo
Viestintä
Tietohallinto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
» lisää palveluita opiskelijalle

SÄHKÖISIÄ PALVELUITA
UTA intranet
Webmail
Moodle / TYT Moodle
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Nelli
Tamcat
Sähköinen tenttipalvelu
Wentti