Katsekontakti ei ole tunnepitoisesti motivoivaa autistiselle lapselle
TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 20.2.2012
Puutteellinen katsekontakti on yleensä yhtenä keskeisenä huolenaiheena, kun aletaan miettiä, onko pienen lapsen kehityshäiriössä kyse autismista. Tutkimuskirjallisuudessa ei ole kuitenkaan ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitkä tekijät selittävät katsekontaktin vähyyttä autismissa. On muun muassa oletettu, että katsekontaktin välttäminen aiheutuu katsekontaktin tuottamasta liian voimakkaasta, epämiellyttävältä tuntuvasta autonomisen hermoston virittyneisyydestä. Toisaalta on esitetty, että autistinen lapsi ei sinänsä vältä katsekontaktia, vaan että katsekontakti ei motivoi eikä palkitse lasta eikä hänen huomionsa siten kiinnity siihen.
Tampereen yliopistossa monikansallisena yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, herättääkö katsekontakti autistisilla lapsilla sellaisia aivojen toiminnassa havaittavia muutoksia, jotka on yhdistetty välttämissuuntautumiseen. Tutkimuksessa autistisesti käyttäytyvät ja tavanomaisesti kehittyneet kouluikäiset lapset katsoivat tietokoneruudulta kuvia tutuista (esim. vanhemmat ja opettaja) ja tuntemattomista kasvoista, joiden silmät katsoivat joko suoraan kohti tai olivat suljettuina. Lapsilta mitattiin aivojen etuosien aivosähkökäyrää ja autonomisen hermoston aktivoitumista.
Tulokset osoittivat, että tavallisesti kehittyneillä lapsilla suoran katseen näkeminen tuotti lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota. Autististen lasten ryhmässä toisen henkilön suora katse ei sen sijaan herättänyt lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivotoimintaa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu tukea olettamukselle, että toisen henkilön suora katse olisi herättänyt välttämissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota autistisilla lapsilla. Tulokset osoittivat lisäksi, että toisen henkilön suora katse aiheutti autistisille lapsille korostuneen autonomisen hermoston aktivoitumisen.
Tutkimus ei siis tarjonnut tukea olettamukselle, että katsekontakti herättäisi autistisissa lapsissa välttämisreaktion. Tulokset näyttivät tukevan paremminkin sitä näkemystä, että toisen henkilön suora katse ei motivoi autistista lasta suuntautumaan tätä kohti. Lapsen sosiaalisen motivaation herättäminen toisen henkilön silmiä kohtaan tulisi olla yksi tärkeimmistä tavoitteista autismin varhaiskuntoutuksessa. Silmien ja kasvojen havainnointiin houkuttelu mahdollisimman varhain saattaa osaltaan vähentää autististen lasten sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia.
Tulokset on julkaistu Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä.
Kylliäinen, A., Wallace, S., Coutanche, M.N., Leppänen, J.M., Cusack, J., Bailey, A.J. & Hietanen, J.K. (2012). Affective-Motivational Brain Responses to Direct Gaze in Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Child Psychology and Psychiatry, Jan 25. doi: 10.1111/j.1469-7610.2011.02522.x.
Linkki artikkeliin (avoin julkaisu):
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1469-7610.2011.02522.x/full
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Anneli Kylliäinen, Tampereen yliopisto, anneli.kylliainen@uta.fi, 050 3222 766
Professori Jari Hietanen, Tampereen yliopisto, jari.hietanen@uta.fi, 03 3551 7720
Puutteellinen katsekontakti on yleensä yhtenä keskeisenä huolenaiheena, kun aletaan miettiä, onko pienen lapsen kehityshäiriössä kyse autismista. Tutkimuskirjallisuudessa ei ole kuitenkaan ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitkä tekijät selittävät katsekontaktin vähyyttä autismissa. On muun muassa oletettu, että katsekontaktin välttäminen aiheutuu katsekontaktin tuottamasta liian voimakkaasta, epämiellyttävältä tuntuvasta autonomisen hermoston virittyneisyydestä. Toisaalta on esitetty, että autistinen lapsi ei sinänsä vältä katsekontaktia, vaan että katsekontakti ei motivoi eikä palkitse lasta eikä hänen huomionsa siten kiinnity siihen.
Tampereen yliopistossa monikansallisena yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, herättääkö katsekontakti autistisilla lapsilla sellaisia aivojen toiminnassa havaittavia muutoksia, jotka on yhdistetty välttämissuuntautumiseen. Tutkimuksessa autistisesti käyttäytyvät ja tavanomaisesti kehittyneet kouluikäiset lapset katsoivat tietokoneruudulta kuvia tutuista (esim. vanhemmat ja opettaja) ja tuntemattomista kasvoista, joiden silmät katsoivat joko suoraan kohti tai olivat suljettuina. Lapsilta mitattiin aivojen etuosien aivosähkökäyrää ja autonomisen hermoston aktivoitumista.
Tulokset osoittivat, että tavallisesti kehittyneillä lapsilla suoran katseen näkeminen tuotti lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota. Autististen lasten ryhmässä toisen henkilön suora katse ei sen sijaan herättänyt lähestymissuuntautumiseen liittyvää aivotoimintaa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu tukea olettamukselle, että toisen henkilön suora katse olisi herättänyt välttämissuuntautumiseen liittyvää aivoaktivaatiota autistisilla lapsilla. Tulokset osoittivat lisäksi, että toisen henkilön suora katse aiheutti autistisille lapsille korostuneen autonomisen hermoston aktivoitumisen.
Tutkimus ei siis tarjonnut tukea olettamukselle, että katsekontakti herättäisi autistisissa lapsissa välttämisreaktion. Tulokset näyttivät tukevan paremminkin sitä näkemystä, että toisen henkilön suora katse ei motivoi autistista lasta suuntautumaan tätä kohti. Lapsen sosiaalisen motivaation herättäminen toisen henkilön silmiä kohtaan tulisi olla yksi tärkeimmistä tavoitteista autismin varhaiskuntoutuksessa. Silmien ja kasvojen havainnointiin houkuttelu mahdollisimman varhain saattaa osaltaan vähentää autististen lasten sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia.
Tulokset on julkaistu Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä.
Kylliäinen, A., Wallace, S., Coutanche, M.N., Leppänen, J.M., Cusack, J., Bailey, A.J. & Hietanen, J.K. (2012). Affective-Motivational Brain Responses to Direct Gaze in Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of Child Psychology and Psychiatry, Jan 25. doi: 10.1111/j.1469-7610.2011.02522.x.
Linkki artikkeliin (avoin julkaisu):
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1469-7610.2011.02522.x/full
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Anneli Kylliäinen, Tampereen yliopisto, anneli.kylliainen@uta.fi, 050 3222 766
Professori Jari Hietanen, Tampereen yliopisto, jari.hietanen@uta.fi, 03 3551 7720
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 355 111
