Tuula Juvonen akatemiatutkijaksi, neljä tutkijatohtoria kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen
Naistutkimuksen yliopistonlehtori Tuula Juvonen on valittu akatemiatutkijaksi. Tutkijatohtoreiksi Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut Tampereen yliopistosta tutkijat Hanna Kuuselan, Teemu Paavolaisen, Laura Saarenmaan ja Sami Suodenjoen.
Toimikunta valitsi kaikkiaan 16 uutta akatemiatutkijaa ja 46 tutkijatohtoria. Nyt valittujen akatemiatutkijoiden väittelystä on kulunut 3 - 9 vuotta. Tutkijatohtorit ovat vastikään väitelleitä tutkijoita. Akatemiatutkijan kausi on viisivuotinen ja tutkijatohtorin kolmivuotinen.
Akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on edistää ja vahvistaa parhaimpien kokeneiden tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnuttaa heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana. Tutkijatohtorirahoituksella edistetään lupaavien tutkijoiden pätevöitymistä ammattitutkijoiksi.
Juvonen tutkii tamperelaista homoseksuaalisuutta
Juvosen tutkimushanke on nimeltään Outoja kertomuksia: Naisia haluavien naisten intiimit ja sosiaaliset suhteet Tampereella 1971 - 2011. Tutkimus jatkaa Juvosen paikallisprojektia suomalaisten homoseksuaalisesti tuntevien ihmisten elämänehtojen kartoittamiseksi. Juvosen väitöskirja aiheesta on nimeltään Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Homoseksuaalisuuden jälleenrakentaminen sotienjälkeisessä Suomessa.
- Nyt pyrin vastaamaan haastattelujen ja lehdistöaineiston varassa kysymykseen siitä, kuinka naisten seksuaalinen kiinnostus naisiin on jäsentänyt heidän intiimisuhteitaan ja sosiaalista elämäänsä Tampereella vuodesta 1971 nykypäivään, Juvonen kuvaa.
- Tavoitteenani on osoittaa, kuinka sukupuolitettua paikallishistoriaa voi uudistaa lähestymällä sitä selvärajaisia seksuaalisuuksia haastavalla queer-tutkimuksellisella otteella.
Kuusela tutkii kollektiivisia kirjoituskäytäntöjä
Hanna Kuuselan post doc -tutkimus käsittelee tämänhetkisiä kollektiivisia kirjoituskäytäntöjä ja niiden suhdetta tietopohjaisten yhteiskuntien toimintaan. Tutkimuksessa selvitetään, missä määrin kirjalliset käytännöt, jotka korostavat kollektiivista tuotantoa, haastavat tämänhetkistä ymmärrystä, jonka mukaan kulttuuria tuotetaan ja vastaanotetaan ensisijassa yksityisomaisuutena.
Tutkimuksen otsikkona on Kollektiiviset kirjoituskäytännöt - Kirjallisuutta luovuuden teknologian ja julkisen alueen välimaastossa. Kuusela työskentelee Viestinnän, median ja teatterin yksikössä.
Paavolainen selvittää esitys- ja teatterintutkimuksen käsitekenttiä
Teatterin ja draaman tutkija Teemu Paavolaisen projekti avaa esitys- ja teatterintutkimuksen “kognitiivista käännettä” ristivalottamalla dramaturgian, teatterillisuuden ja performatiivisuuden diskursseja teorioihin mielen ruumiillisuudesta, ympäristöllisyydestä ja toiminnallisuudesta.
Ttukimuksen hypoteesina on, että molempia käsitekenttiä voidaan ymmärtää uusin tavoin, kun niiden käsittelyssä usein toistuvista “säiliömetaforista” siirrytään kontekstuaalisempaan “kudoksellisuuden” kuvastoon: sisäisen ja ulkoisen erottelusta (sisältö/muoto, todellisuus/representaatio) toiminnan ja ympäristön dynaamiseen vuorovaikutukseen, merkityksen rakenteista ajattelun tapahtumallisempiin kudelmiin.
Tutkimuksen otsikkona on Ajattelun kudoksia: säikeitä dramaturgian ja esittävän taiteen kognitiiviseen ekologiaan.
Saarenmaa tutkii miestenlehtiä
Mediatutkija Laura Saarenmaan tutkimuskohteena ovat suomalaiset miestenlehdet julkisen toiminnan muotona. Tutkimuksen otsikkona on Mies-kansalaiset puhuttelun kohteina. Porno, politiikka ja toimijuus suomalaisissa miestenlehdissä 1940-luvulta 1980-luvulle.
- Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten suomalaiset miestenlehdet ovat historiallisesti toimineet alakulttuureina tai kuviteltuina yhteisöinä tuottajilleen, tekijöilleen ja implisiittisille yleisöilleen, Saarenmaa kertoo.
- Tutkimukseni tuottaa tähänastisesta historiankirjoituksesta puuttuvaa perustutkimustietoa suomalaisen miestenlehdistön sisällöistä, lajityypeistä sekä niiden tuotannosta, jakelusta ja sääntelystä.
Suodenjoki selvittää maalaisväestön ja virkavallan suhteita
Historiantutkija Sami Suodenjoen tutkimus on nimeltään Anomukset ja ilmiannot maalaisväestön ja virkavallan suhteen ilmentäjinä.
- Tutkimus tarkastelee historiallisesti kansalaisten tapoja kommunikoida virkavallan kanssa anomus- ja ilmiantokirjeiden välityksellä, Suodenjoki kuvaa.
Tutkimusaineistona ovat maalaisväestön alimpiin kerroksiin kuuluvien ihmisten keisarihallinnolle lähettämät kirjeet Suomen suuriruhtinaskunnassa 1890-luvulta vuoteen 1917.
- Keskeisenä tavoitteena on pohtia, millaisin välinein ja strategioin ihmiset voivat edistää poliittisia tavoitteitaan ja ilmaista tyytymättömyyttään yhteiskunnassa, jossa heitä ei tunnusteta täysivaltaisiksi kansalaisiksi, Suodenjoki kertoo.
