Arviointitutkimus: Terveyskioskit osaksi perusterveydenhuoltoa

Matalan kynnyksen terveyspalveluista on saatu hyviä kokemuksia. Terveyskioskien asiakkaiden tyytyväisyys, korkeat käyntiluvut, ennaltaehkäisevän työn tuottamat hyödyt ja matala kustannusrakenne antavat hyvän lähtökohdan kehittää terveyspalveluita. Kunnan perusterveydenhuollon toimipisteiden roolit on kuitenkin tunnistettava ja järjestelmän eri sektoreiden on integroiduttava.

Tampereen yliopiston tutkijat arvioivat Ylöjärven (2009 - 2011) ja Lahden (2010 - 2012) kaupunkien terveyskioskeja. Tarkoituksena oli arvioida terveyskioskin toimivuutta ja vaikuttavuutta uudenlaisena matalan kynnyksen palvelumallina. Molempien arviointien loppuraportit on nyt julkaistu.

Terveyskioski on kauppakeskuksessa toimiva kunnallinen sairaanhoitajan vastaanottopiste, josta kuka tahansa voi ilman ajanvarausta saada ilmaiseksi ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten terveysneuvontaa, pienimuotoisia hoitotoimenpiteitä ja mittauksia.

Kioskikokeilulla haettiin asiakaslähtöisyyttä

Terveyskioskikokeilulla haluttiin osaltaan uudistaa perusterveydenhuollon palveluita asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Arvioinnissa tarkasteltiin terveyskioskin asiakasprofiilin ja palvelukysynnän muotoutumista sekä integroitumista palvelujärjestelmään. Lisäksi tutkittiin, mihin terveydenhuollon kustannuksiin terveyskioskilla voidaan vaikuttaa.

Arviointitutkimuksen perusteella terveyskioskin kaltaiset matalan kynnyksen palvelupisteet voisivat olla avainroolissa ainakin hoidon koordinoinnissa, jossa alan ammattilainen seuloo palvelutarpeen ja auttaa asiakasta eteenpäin. Molemmissa kaupungeissa terveyskioski on antanut aiheen miettiä laajemmin matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden luomista sekä ajanvarauksettoman vastaanottotoiminnan lisäämistä.

Palvelujen saatavuus parani

Terveyskioskeille on ollut käyntimäärien perusteella kysyntää, mutta terveyskioski on luonut myös uutta kysyntää palvelujen käytön lisääntyessä.

Ylöjärvellä terveyskioski paransi palvelujen saatavuutta tuomalla yhden palvelupisteen lisää kunnan palvelukokonaisuuteen. Lahden terveyskioski perustettiin purkamaan terveyspalvelujen patoutunutta kysyntää.

Lisääntynyt palvelujen kysyntä tuo haasteita kunnan terveyspalvelujen resurssien uudelleen kohdentamiselle. Esimerkiksi Ylöjärvellä osa hoitajien hoitotoimenpiteistä onnistuttiin suuntaamaan pääterveysasemalta terveyskioskiin, ja Lahdessa vähentyivät sairaanhoitajavastaanottojen käynnit terveysasemilla ja päivystyksessä.

Ylöjärven kioski tavoitti miehetkin

Terveyskioski voi kohottaa perusterveydenhuollon julkisuuskuvaa. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä terveyskioskeihin, ja terveysasioiden hoitaminen kauppakeskuksessa koetaan vaivattomaksi.

Toisaalta terveyspalvelujen suurkuluttajat sekä toistuvien käyntien määrä terveyskioskissa viittaavat terveyskioskiasiakkuuden syntymiseen. Ylöjärven terveyskioski on kuitenkin onnistunut tavoittamaan miehiä, mikä on kansanterveyden näkökulmasta merkittävää. Lahden kaupunki on puolestaan avannut toisen terveyskioskin, jossa toiminta painottuu erityisesti lapsiperheiden ja nuorten tarpeisiin.

Lisätietoja:

Kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri, p. 03 3551 6356, jarmo.vakkuri@uta.fi
Tutkija Anna-Aurora Kork, p. 03 3551 6198, anna.kork@uta.fi
Terveyskioskista ja julkaisut Sitran sivuilla: http://www.sitra.fi/terveyskioski

Julkaisut:

Kork Anna-Aurora, Kivimäki Riikka J., Rimpelä Arja & Vakkuri Jarmo 2012. Matalan kynnyksen sairaanhoitajavastaanotto: perusterveydenhuollon palvelua kauppakeskuksessa. Lahden terveyskioskin loppuarviointi. Sitran selvityksiä 66. Helsinki.

Kork Anna-Aurora, Kivimäki Riikka, Rimpelä Arja & Vakkuri Jarmo 2011. Julkinen terveyspalvelu kauppakeskuksessa. Ylöjärven terveyskioskin loppuarviointi. Sitran selvityksiä 56. Helsinki.